Työttömyyden hinta on suuri sekä yhteiskunnalle että yksilölle itselleen. Se kasvattaa yhteiskunnallista eriarvoistumista, joka näkyy tuloeroina, terveyseroina ja arvomaailmoidemme eriytymisenä. Kesän 2023 SuomiAreenalla Live keskusteli siitä, millä tavoin edistetään 60 000 täsmätyökykyisten osallisuutta työelämässä, jotta kukaan ei jää yhteiskuntamme ulkopuolelle. Yksi Liven panelisteista oli Elinkeinoelämän Keskusliiton asiantuntija Mikko Vieltojärvi, jonka mukaan yhteiskunnan pitäisi olla sellainen, jossa jokaisella on mahdollisuus tavoitella omia unelmiaan ja mahdollisuus menestyä.
Mikko Vieltojärvi työskentelee Elinkeinoelämän Keskusliitossa osaamiseen ja koulutukseen liittyvien kysymysten parissa. Erityisesti hän on kiinnostunut yritysten osaajatarpeista ja keinoista turvata osaavan työvoiman saatavuutta. Vieltojärven mukaan Suomessa on paljon työhaluisia täsmätyökykyisiä ja maahanmuuttajia, joiden tiedot, taidot ja osaaminen tulisi saada kohtaamaan yritysten tarpeiden kanssa. Vieltojärvi toimii EK:n edustajana lukuisissa eri opetus- ja kulttuuriministeriön ja Opetushallituksen työryhmissä, joissa kehitetään suomalaista koulutusjärjestelmää.
Liven paneelikeskustelussa ensimmäiseksi keskustelunaiheeksi nousi vallitseva kohtaanto-ongelma eli avoimet työpaikat ja tekijät eivät kohtaa. Samaan aikaan hallitusohjelmassa kaavaillaan 100 000 uudesta työllisestä. Työvoimapula luo esteitä yritysten kasvulle, joista aiheutuu kustannuksia elinkeinoelämälle sekä kansantaloudelle. Vieltojärven mukaan Suomessa ei ole aikaisemmin podettu tämänkaltaista tilannetta, ja yritysten on nyt opeteltava joustamaan saadakseen sopivaa työvoimaa.
- Työelämään ei ole aikaisemmin päässyt muodostumaan sellaista työkulttuuria, joissa tarkasteltaisiin sitä, miten huomioidaan erilaisia työntekijöitä, monenlaista osaamista ja eri tavalla johdettavia ihmisiä. Työvoimapula on johtanut siihen, että nyt kehitetään johtamista ja käytänteitä, joka näkyy selvästi kielitaitovaatimusten loiventamisena. Meillä on entistä enemmän ei niin hyvällä suomen kielellä tai kokonaan ilman kielen osaamista työllistyviä ihmisiä. Uskon vahvasti, että tämä tulee jatkossa myös koskemaan täsmätyökykyisiä.
Vieltojärvi muistuttaa, etteivät täsmätyökykyiset ole yhteinäinen ryhmä - taustalla monia selittäviä tekijöitä ja työllistämistä katsoen tarvitaan monenlaisia toimia. Haasteita hän näkee työelämän nykyrakenteissa.
- Yksi haaste on kuitenkin se, että kun yhteiskuntamme on jollain tavalla rakennettu kokopäiväisen työn varaan. Yritykselle ei ole merkitystä tekeekö sitä yksi kokopäiväinen tai kaksi täsmätyökykyistä ihmistä, jolloin lopputulos on sama. Se on työnjärjestely ja johtamiskysymys. Haasteet tulevat yhteiskunnasta muuten eli millä tavoin sovitetaan yhteen palkkatuloa ja sosiaaliturvaa ja muuta - niissä on vielä tekemistä.
Liven paneelikeskustelussa pohdittiin myös yhteiskunnallista polarisoitumista eli sitä, millaisia vaikutuksia työttömyydellä on eriarvoistumiseen. Vieltojärvi on huolestunut nykykehityksestä. Vieltojärven mukaan tämä näkyy erityisesti nuorissa, jotka tulevat työelämään.
- Yhteiskunnan pitäisi olla sellainen, jossa jokaisella on mahdollisuus tavoitella omia unelmiaan ja jokaisella on mahdollisuus menestyä. Huolestuttavasti näyttää siltä, että me emme ehkä ole enää siinä tilanteessa. Parhaat nuoret ovat parempia kuin koskaan ennen. Valitettavasti meillä on kasvava joukko nuoria, jotka eivät tahdo pysyä yhteiskunnassa mukana ja heillä suuria haasteita osaamisessa. Tämän lisäksi meillä on suurimpana ryhmänä ne tavalliset ihmiset eli hyvin elämässä pärjäävät ja riittävän hyvin osaavaat. Tämä joukko on pienentynyt ja se on huolestuttava kehitys yhteiskuntamme kannalta, Vieltojärvi kertoo.
Vieltojärvi näkee, että tehokkainta olisi puuttuminen tähän kehityssuuntaan mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.
- Kasvavaan eriarvoisuuteen pitäisi pystyä puuttumaan varhaiskasvatus- ja perusopetusvaiheessa ja sitä kautta mahdollistaa sen oman unelman tavoitteleminen kaikille suomalaisille.
Jotta täsmätyökykyisten osallisuus kasvaisi työelämässä ja eriarvoistumiseen voitaisiin puuttua, Vieltojärvi näkee tärkeäksi sen, että aiheesta puhutaan.
- Se, että järjestetään keskustelutilaisuuksia, puhutaan ja opitaan toisiltamme - siitä muutos lähtee liikkeelle.