“Huomasitteko, olin Helsingin Sanomissa!” Fadumo Ali huikkaa iloisesti työntekijöilleen. Hän on juuri päässyt yrittäjien edustajana esittämään kysymyksen suoraan valtiovarainministeri Purralle siitä, miten turvataan ulkomailta tulevan työvoiman pääsy Suomeen.
Teksti: Maria Förbom
Fadumo Ali tuli Suomeen perheensä kanssa Somaliasta 4-vuotiaana.
Hän on koulutukseltaan terveydenhoitaja ja sairaanhoitaja. Työskenneltyään alalla useita vuosia, hän perusti oman hoiva-alalle työntekijöitä välittävän Hoiwa Oy:n, jossa nykyään myös hänen kaksi veljeään ovat mukana.
Fadumo Ali on puhunut paljon hoitajien arvostuksesta oman työnsä asiantuntijoina. Hänen yrityksensä missiona onkin hoiva-alan parantaminen
Helppokäyttöisen sovelluksen avulla hoitajat voivat valita itselleen sopivia työvuoroja asiakasyritysten tarjonnasta. Hoiwa on kolmessa vuodessa koonnut 10 000 hoitajan verkoston, joista 7 000 on työsuhteessa, ja liki 6 miljoonan euron liikevaihdon.
Hoiwa toimii eripuolilla Suomea ja laajentaa nyt toimintaansa Saksaan, jossa myös kamppaillaan hoitajapulan kanssa.
Etsitään yhdessä ratkaisuja
Vielä suhteellisen vähän aikaa sitten Ali työskenteli itsekin ruohonjuuritasolla ja teki keikkatöitä eri puolilla Uuttamaata, joten terveydenhuollon arki on hänelle tuttua. Millaisena hän näkee hyvän työyhteisön? Entä miten sellaista johdetaan?
- Hyvä johtaja herättää luottamusta, mutta hyvä johtajuus ei riitä, jos työntekijät eivät uskalla käyttää sitä tai he jopa pitävät esimiestä vihollisena, pohtii Ali. - Pitäisi puhua asioista suoraan, mutta ei riitä, että puhutaan ongelmista vaan pitää etsiä yhdessä ratkaisuja.
Fadumo Alin mielestä työyhteisö tarvitsee ennen kaikkea luottamusta. Jos sitä ei ole, ilmapiiri on huono. Hyvässä yhteisössä jokainen tietää olevansa osa tiimiä eikä jää irralleen. Kyseessä on ryhmädynamiikka, mutta jokainen voi osaltaan vaikuttaa hyvän työilmapiirin syntymiseen.
Tutkinto on vasta pitkän polun alku
Hoiwa työllistää myös hoiva-alan opiskelijoita. Millaisiin asioihin ammatillisen koulutuksen pitäisi nuoria valmistaa?
- Samalla tavalla kuin koulussa, niin myös työelämässä opitaan jatkuvasti uutta ja tulee muutoksia. Stressin- ja paineensietokykyä on hyvä oppia. Tutkinto ei vielä tarkoita, että osaa kaiken. Se on vasta pitkän polun alku.
Ali rohkaisee opiskelijoita: Aina tulee haasteita, mutta tämän päivän haaste voi olla tulevaisuuden voimavara.
Ali sanoo olevansa optimisti, mutta kokee, että oma henkinen voima on tärkeä lähtökohta. - Kun käyt säännöllisesti salilla, näet hauikset, mutta henkistäkin puolta pitää kasvattaa, hän sanoo.
- On myös tärkeää osata pyytää apua ja uskaltaa sanoa, että en osaa. Se on normaalia.
Kieltä tärkeämpää on hoidon saatavuus
Mediassa on keskusteltu paljon siitä, millaista kielitaitoa työntekijöiltä voi odottaa. Hoiwa Oy:ssa lähdetään asiakkaiden määrittelemästä tarpeesta. Tämä tarkoittaa, että suomen kielen taidon on oltava riittävä kulloiseenkin työtehtävään.
Hoiwa kiinnittää huomiota esimerkiksi siihen, onko henkilö opiskellut ja tehnyt työharjoitteluja tai töitä suomeksi. Myös hakemuksista ja työhaastattelusta pitäisi selvitä suomeksi.
Fadumo Ali pahoittelee sitä, että englanninkielisen hoitajakoulutuksen saaneet hoitajat kokevat alalla olevasta työvoimapulasta huolimatta vaikeuksia saada harjoittelupaikkoja ja työllistyä.
Hän pohtii, onko järkevää tuoda alalle lisää työvoimaa ulkomailta ennen kuin on selvitetty, löytyisikö Suomesta jo valmiiksi hoitajia, jotka voisivat esimerkiksi kielen lisäopetuksella saada työllistymään alalle.
Ali uskoo, että kielitaito vahvistuu työelämässä, ja työelämässä kielitaidon kehittymistä voisi myös tukea. Hyvä malli voisi olla sellainen, jossa suomea opittaisiin työnteon lomassa ja ohjaukseen olisi nimetty työntekijä tai opettaja.
- Se olisi investointi, sillä väen vanhetessa ulkomaisia työntekijöitä tarvitaan yhä enemmän. Mutta tilanne ei ole mahdoton, voimme itse vaikuttaa siihen, Ali sanoo.
Myös ruotsinkielisellä puolella kielitaitovaatimuksia on jouduttu hölläämään. Kielikysymystäkin tärkeämpää on hoidon saatavuus. Jos työntekijöitä ei yksinkertaisesti ole, on tehtävä kompromisseja.
Ali korostaa, että asiat eivät tapahdu itsestään. Esimerkiksi mentoroinnin ja ohjauksen kuuluu olla jonkun vastuulla. Työyhteisössä on tietoisesti valmistauduttava tuen tarpeeseen.
Paitsi että kiinnitetään huomiota mahdollisiin vaikeuksiin, voi miettiä mitä hyvää työyhteisö uusista tulijoista saa eikä heti ajatella heitä taakkana. Samalla ehkä opitaan jotain uutta.
Rasismi: kerro, puutu, älä hyväksy
Työpaikoilla voi joutua kuulemaan rasistista puhetta. Vähemmistöihin kohdistuvat vitsit voivat loukata, vaikka ne eivät kohdistuisikaan itseen.
Miten rasismiin tai syrjintään pitäisi puuttua? Fadumo Ali neuvoo puhumaan asioista. Ei pidä vaieta, ja jos joku kertoo kohdanneensa rasismia, siihen pitää suhtautua vakavasti. Rasistinen puhe ei ole normaalia, se pitää kyseenalaistaa.
Koska Suomi on entistä monimuotoisempi maa, on jokaisella kuitenkin mahdollista tutustua muualta tulleisiin ihmisiin ja saada heistä omaa kokemusta. Ali uskoo, että se vähentää ennakkoluuloja.
Kotoa töihin?
Työ- ja elinkeinoministeriö on hiljan nimennyt tavoitteeksi erityisesti maahanmuuttajanaisten saamisen työelämään.
Millaisia kokemuksia Alilla on työn, yrittäjyyden ja lapsiperhearjen yhteensovittamisesta?
- Olen ollut koko ajan työelämässä, kuopukseni jälkeen palasin töihin, kun hän oli 11-kuinen, Ali kertoo. - Kun saa työstä elantonsa, se on erilaista kuin mikään tuki. Kyse ei ole vain rahasta vaan siitä, että siitä, että tapaat työssäsi uusia ihmisiä. Töissä käyminen voimautti minua, se oli minulle omaa aikaa. Todellista työtä oli perheen pyörittäminen kotona.
Fadumo Ali pohtii myös haasteita, mitä monilapsisen perheen vanhemmalla on. On iso vaikutus sillä, ymmärretäänkö työyhteisössä lapsiperhearkea, esimerkiksi mahdollisia runsaita poissaoloja, jotka johtuvat lasten sairastelusta tai päivähoidon haasteisiin liittyvään jouston tarpeeseen esimerkiksi työajoissa.
- Tärkeää on viihtyminen työyhteisössä ja tietenkin se, että voi itse vaikuttaa, missä käy töissä.
Tulevaisuuden työelämä on monimuotoinen
Millaisena Fadumo Ali näkee tulevaisuuden työelämän?
Ali kokee, että työelämässä ollaan liikaa kiinni vanhoissa kaavoissa ja pelätään tulevaa. - Yrittäjänä olen kuitenkin huomannut, että kun joku onnistuu, kaikki tulevat perässä. Pitää olla rohkea johtaja, joka näyttää, että näin mennään. Kun ihmiset huomaavat, että jokin toimii, asenteetkin muuttuvat.
Ali haluaisi työpaikoille lisää diversiteettiä.
- Kiinnitämme helposti huomiota ulkoisiin eroihin, vaikka sisältä kaikki ihmiset ovat erilaisia joka tapauksessa. On hyvä, että oman kuplan ulkopuolelta joku tuo erilaista näkökulmaa, Siinä on aina potentiaalia ja se pakottaa kyseenalaistamaan omaa ajattelua.
Kukaan ei ole samanlainen, sanoo Ali. Uskon, että diversiteetti muuttaisi dynamiikkaa hyvällä tavalla. Siitä olisi pitkällä tähtäimellä myös taloudellista hyötyä, että ihmiset tekevät asioita eri tavoilla.
Fadumo Ali kokee oman somalitaustansa vaikutuksen tapaansa tehdä ja yrittää tärkeänä.
- Meidän kulttuurissa sanotaan aina, että sä pärjäät. Somalilainen kasvatus on kovaa, ei mitään paapomista. Jo murrosiässä ajatellaan, että olet iso ihminen. Paksua nahkaa arvostetaan. Somali ei mielellään anna kenenkään ulkopuolisen määritellä itseä, ja omanarvontunto ja itseluottamus ovat vahvoja. Se on hyvä lähtökohta yrittäjyydessä. Kun kohtaan haasteita, uskon, että selviän. Jokainen voitettu haaste on minulle uusi pokaali. Olen kovempi tänään kuin eilen.
Erityisesti äiti on puskenut Fadumo Alia eteenpäin: “Kyllä sä pystyt! Tee vain!” Minulla on neljä lasta, mutta hänestä se ei ole kovin paljon. Hänellä on yhdeksän.
Live-opettajat Marja-Liisa Perttula ja Maria Förbom kävivät Hoiwa Oy:ssa haastattelemassa toimitusjohtaja Fadumo Alia osana OPH:n rahoittamaa Kielitietoisuus ja monikulttuurisuus työpaikalla -hanketta. Kuva: Tapio Hänninen.
