KIILA-kuntoutus on tarkoitettu työelämässä oleville henkilöille, joilla jokin sairaus jo vaikuttaa työkykyyn tai työkyky uhkaa heikentyä tulevaisuudessa. Kuntoutus on tärkeää käynnistää riittävän varhain, jotta työssä jatkaminen voidaan turvata. KIILA-kuntoutukseen hakeudutaan silloin, kun mahdollisuudet jatkaa työssä ovat tulleet vastaan ja työterveyden keinot ovat käytetty. KIILA-kuntoutusta voidaan toteuttaa sekä yksilökuntoutuksena, mutta myös työnantaja voi hakea räätälöityä työpaikka- tai ammattikohtaista KIILA-kurssia.<
- Tässä tilanteessa on hyvä puhua työterveyshuollon kanssa tilanteestaan, mahdollisuuksista tehdä töitä ja hakeutua KIILA-kuntoutukseen, kertoo Live Joensuun työfysioterapeutti Pirkko Pennala.
Pennalan mukaan KIILA-kuntoutuksessa asiakkaiden tarpeet vaihtelevat suurestikin. Joillakin työelämää ja terveyttä hankaloittaa esimerkiksi tuki- ja liikuntaelinsairaus, toisella saattaa taustalla olla työssä jaksamiseen liittyviä haasteita.
Kuntoutuksella pyritään varmistamaan se, että työpaikalla pystytään mukautumaan kuntoutujan muuttuneeseen elämäntilanteeseen ja mahdollistetaan työn jatkuminen.
Pennala muistuttaa, että myös työnantajan on sitouduttava kuntoutukseen kuntoutujan lisäksi. Lähiesihenkilö osallistuu kuntoutujan kanssa muun muassa alkukartoitukseen työpaikkakäynnin yhteydessä, osallistuu kuntoutumistavoitteiden asettamiseen ja seuraa kuntoutujan työkyvyn muutoksia. Tähän sisältyy myös työpaikkakäynti, jossa katsotaan työn mukauttamisen mahdollisuuksia, jonka pohjalta muotoutuvat kuntoutuksen yksilölliset tavoitteet.
Kuntoutuksen tavoitteena on, että kuntoutuja saa tukea työelämään ja terveyteensä liittyvissä kysymyksissä. Apuna on moniammatillinen tiimi, jossa on lääkäri, työfysioterapeutti, sairaanhoitaja, psykologi, ravitsemusterapeutti, toimintaterapeutti ja sosionomi. Jokaisen kuntoutujan kohdalla tehdään alkukartoitus, joka määrittää kuntoutuksen tavoitteita.
- Moniammatillisuus takaa sen, että asiakkaan tilannetta tarkastellaan monesta eri kulmasta jokaisen ammattilaisen lasien läpi asiakkaan kanssa yhdessä, Pennala jatkaa.
Alkukartoituksessa mitataan esimerkiksi asiakkaan fyysistä toimintakykyä lihaskuntotesteillä, joiden perusteella tehdään liikuntaohjeistukset. Ammatillisia asioita tarkastellaan koko KIILA- prosessin ajan.
Pennalan mukaan kurssilla työskennellään yksilötapaamisten lisäksi ryhmissä, sillä vertaistuen merkitys on suuri. Yhteiset keskustelut avartavat ja tuovat uusia ideoita jokaisen arkeen.
- Usein asiakkaat ovat ihan ääneen sanoneet, että “jes, tätäpä minä voisin myös kokeilla” yhteisten keskusteluiden yhteydessä, Pennala kertoo.
