Kuinka kehittää tulevaisuuslähtöistä koulutustarjontaa?

Muutosvauhti ajaa tällä hetkellä ylinopeutta. Organisaatioiden toimintaympäristö on epävakaa, epävarma, monimutkainen ja monimerkityksellinen (Koivisto, Säynäjäkangas & Forsberg 2019, 27). Se on saanut koulutusorganisaatiot kysymään ja keskustelemaan, kuinka kehittää etenkin jatkuvan oppimisen koulutustarjontaa vastaamaan tulevaisuuden tarpeita.

Kysymykseen vastaamme Live-säätiön ja Laurea Ammattikorkeakoulun toteuttamassa Tulevaisuusmuotoilun ABC-hankkeessa, jota rahoittaa Ami-säätiö. Siinä vahvistamme koulutusorganisaatioiden ennakointikyvykkyyttä. Maaliskuussa 2025 avautuvat, hankkeessa tuotettavat nettisivut, jotka tarjoavat tähdellistä ennakointitietoa, sekä tulevaisuusmuotoilun täsmätyökaluja ohjeistuksineen ja esimerkkeineen koulutustarjonnan tulevaisuuslähtöiseen kehittämiseen.

Hankkeessa kehitetty tulevaisuusmuotoilun prosessi (kuva 1) pohjautuu ennakoinnin geneeriseen 3P-malliin (Rohrbeck & Kum 2018, 106–107; Gordon ym. 2019, 35–37), Koskelon (2021, 169–172) Futures-sight malliin ja tulevaisuusmuotoilun prosessiin, osallistavan tulevaisuustyön tutkimukseen (Piispanen, 2024) sekä muihin hanketyöntekijöiden soveltamiin muotoilun ja ennakoinnin prosesseihin ja menetelmiin.

Kuva 1: Tulevaisuusmuotoilun prosessi (Piispanen & Törnwall 2024, kuvio Törnwall 2024)

Täsmätyökalujen ohjeistuksien muotoileminen

Tulevaisuusmuotoiluprosessin työkaluja ohjeistuksineen ja esimerkkeineen on pilotoitu syksyn 2024 aikana. Pilottityöpajoihin on osallistunut opetus- ja ohjaushenkilöstöä ja työelämän edustajia. Työskentelyn tietopohjana on hankkeessa koottu tulevaisuuden kehityskulkuja ja osaamistarpeita kuvaavaa kansallisten toimijoiden tuottamaa ennakointitietoa.

Joulukuuhun 2024 mennessä olemme ehtineet tulevaisuusmuotoiluprosessin pilottivaiheen reiluun puoliväliin. Prosessi alkoi pilotoimalla Co-sight (Kuva 2) työkalun ohjeistusta Live-säätiön johtoryhmän kanssa. Co-sight on osallistavan tulevaisuustyön organisointityökalu, jolla kehitetään organisaation tulevaisuustyötä systemaattisemmaksi, moniäänisemmäksi ja innovaatiotyötä ruokkivaksi. Se valittiin ensimmäiseksi työkaluksi, sillä se tukee tulevaisuustyön kokonaiskuvan rakentamista.

Kuva 2: Osallistavan tulevaisuustyön organisointityökalu Co-sight (Piispanen 2024; muokattu Piispanen & Törnwall 2024)

Lokakuussa 2024 Co-sight työkalu sai johtoryhmän sukeltamaan keskusteluun tulevaisuustyöstä osana organisaation rakenteita ja toimintoja. Ensihuomiona oli, kuinka tärkeää on luoda aikaa näille keskusteluille. Huomattiin myös tarve ennakkotehtävälle sekä työkalun ohjeistuksen selkeyttämiselle ja tukevoittamiselle, sillä aihe on moniuloitteisuudessaan haastava. Kaikki kehitysehdotukset ja tärkeät huomiot hyödynnettiin työkalun ohjeistuksen kehittämisessä.

Työskentelyssä tulevaisuustyön merkitys osana Live-säätiön strategista toimintaa selkiytyi. Tulevaisuustyön osa-alueiden tarkempi määrittely jatkuu Livellä osana strategista suunnittelua.

Tulevaisuusmuotoilussa edetään vaiheittain ja luovasti kohti ratkaisuja

Seuraavaksi pilotoimme ennakointitietolähteiden valintaa ja toimintaympäristön hahmottamista niihin perehtymällä (tutkimus, perceive, kuva 1) sekä muutosilmiöiden ja mahdollisten tulevaisuuksien merkityksen kuvaamista, ymmärtämistä ja arvottamista (tulkinta, prospect kuva 1). Marraskuussa 2024 pilottiryhmässä olivat mukana Ammattiopisto Liven kulttuurialojen opetus- ja ohjaushenkilöstöä.

Osallistujat saivat tutustuttavakseen ennakkomateriaalia, joka sisälsi ennakointitietoa osaamistarpeista aina vuoteen 2040 asti. Työpaja aloitettiin käymällä läpi Liven osallistavan tulevaisuustyön sisältöä ja ennakoinnin ydinkäsitteitä. Seuraavaksi tutustuttiin todennäköisyys- ja vaikutusmatriisiin (Kuva 3), jonka avulla arvotimme lähteistä nousseiden muutosilmiöiden merkitystä.

Henkilöstö oli perehtynyt hyvin osaamistarpeita kuvaavaan ennakointitietoon ja lähti vauhdikkaasti arvottamaan tietoa oman alan ja organisaation näkökulmasta. Työskentelyssä nousi esiin koko tulevaisuusmuotoiluprosessin avaamisen merkitys osallistujille. Vaiheiden kuvaaminen työskentelyn alkuvaiheessa lisää malttia ja varmuutta muutosilmiöiden tulkintaan. Tulkintaa ja ymmärrystä tulevaisuuden mahdollisuuksista tarvitaan prosessin loppuvaiheessa tehtävässä koulutarjonnan kehittämisessä.

Kuva 3: Ennakointitiedon arvottamistyökalu Todennäköisyys- ja vaikutusmatriisi (Riskienhallinnan yleistyökalu; muokattu Piispanen & Törnwall, Kuvio Törnwall 2024)

Jatkoimme työpajaa hyödyntämällä tulevaisuuspyörää (Kuva 4), jonka avulla tarkastelimme ja määrittelimme valittujen ilmiöiden vaikutuksia syvemmin. Tässä jakauduimme pienryhmiin, joissa työskenneltiin itseohjautuvasti ja uudenlaisia näkökulmia tavoitellen.

Kuva 4: Ennakoinnin oivaltamistyökalu Tulevaisuuspyörä (Glenn 2021; muokattu Piispanen & Törnwall, Kuvio Törnwall 2024)

Lopuksi kokosimme ajatukset yhteen ja osallistujat antoivat tärkeää palautetta työkalujen ohjeistuksien ja esimerkkien kehittämiseksi. Kuvassa 5 näkyy tulevaisuustyöpajan keskittyneitä ja innostuneita tunnelmia. Työskentelyn tuotosten pohjalta loimme digitalisoidut ja visualisoidut tulevaisuuskuvat.

Kuva 5: Kuvia Ammattiopisto Liven kulttuurialojen 1. tulevaisuustyöpajasta

¨Voimme itse olla aktiivisia tulevaisuuden tekijöitä. Mahdollisuudet edellä! ¨

Joulukuussa 2024 kokoonnuttiin pilottityöpajaan kulttuurialojen opetus- ja ohjaushenkilöstön ja työelämäkumppanien kanssa. Tavoitteena oli konkretisoida (kehittäminen ja kokeilut, probing, kuva 1) ennakointitietoa kuvauksiksi tulevaisuuden osaajista, eli luoda tulevaisuuden osaamisprofiileja (esim. Meristö & Laitinen 2011, 18–19), (Kuva 6). Työpaja alkoi tulevaisuusajattelua ja -uskoa vahvistavalla harjoituksella, sekä aiemmin luotuja tulevaisuuskuvia hyödyntävän ennakkotehtävän läpikäymisellä. Seuraavaksi tutustuttiin ohjeistuksiin ja käärittiin hihat. Sitten osallistujat loivat avartavia ja konkreettisia kuvauksia tulevaisuuden osaamisprofiileista kulttuurialalla vuonna 2035. Työpajan tuotokset digitalisoitiin ja tuotiin osallistujaorganisaatioille tarjonnan ja osaamisen kehittämisen tueksi.

Kuva 6: Ennakointitiedon konkretisoimisen työkalu Tulevaisuuden osaamisprofiili (muokattu Piispanen & Törnwall, Kuvio Törnwall 2024)

Tulevaisuuden osaamisprofiili- työkalun ohjeistus esimerkkeineen koettiin selkeäksi, ja mielenkiintoiset osaamisprofiilit valmistuivat aktiivisella otteella. Osallistujat kertoivat pitävänsä tärkeinä eri kulttuurialojen edustajien mielipiteiden kuulemista alalla toimimisesta ja sen tulevaisuudesta. He myös kokivat, että kulttuurialoilla on selkeä tilaus tulevaisuustyöskentelylle yhdessä. Työpajassa opittiin visioimaan tulevaisuutta ja yhteiskehittämään. Työpajojen havainnointi ja palautteet antoivat signaaleja siitä, kuinka osallistujien osaaminen ja usko tulevaisuuden mahdollisuuksiin kasvoi.

Kuvassa 7 näet työpajan työskentelyyn uppoutuneita ja iloisia tunnelmia. Osallistujat nostivat työpajasta antaneessaan palautteessa esiin mm.:

¨Nyt kannattaa vaikuttaa miltä tulevaisuus tulee näyttämään¨

¨Vahvistui käsitys yhdessä tekemisestä ja oman alan arvostuksen tärkeydestä¨

¨Voimme itse olla aktiivisia tulevaisuuden tekijöitä. Mahdollisuudet edellä! ¨

Kuva7: Kuvia Ammattiopisto Liven kulttuurialojen ja työelämäkumppanien 2. tulevaisuustyöpajasta

Tammikuussa 2025 Tulevaisuusmuotoilun ABC-hanke jatkuu työpajapiloteilla, joissa testataan lisää tulevaisuusmuotoiluprosessin tulkinta- ja kokeiluvaiheen työkaluja. Odotamme innolla näkevämme, mitä tammikuun uudet osallistujat, eli eri koulutustasojen koulutusorganisaatioiden edustajat ajattelevat kehittämistämme tulevaisuusmuotoilun ohjeistuksista. Tavoitteemme vahvistaa koulutusorganisaatioiden ennakointikyvykkyyttä ja koulutustarjonnan tulevaisuuslähtöistä kehittämistä on ohjannut työtämme, joten käymme luottavaisin mielin vuoteen 2025.

Maaliskuussa 2025 avautuvat tulevaisuuden osaamisen nettisivut tulevat viemään sivujen käyttäjät koulutustarjonnan tulevaisuuslähtöiseen kehittämisen matkalle.

Varoituksen sana - sille tielle moni jää, sillä tulevaisuusmuotoilu vie mennessään!

Tehdään tulevaisuutta yhdessä!

Aino Piispanen ja Pia Törnwall

Lähteet:

Glenn, J. 2021. The Futures Wheel. Futures Research Methodology 3.0. 2021. The Millennium project. https://www.researchgate.net/publication/349335014THEFUTURESWHEEL

Gordon, A.; Rohrbeck, R. & Schwarz, J. 2019. Escaping the ‘Faster Horses’ Trap: Bridging Strategic Foresight and Design-Based Innovation. Technology Innovation Management Review 9, 30–42. https://timreview.ca/article/125

Koivisto, M., Säynäjäkangas, J. & Forsberg, S. 2019. Palvelumuotoilun bisneskirja. Helsinki: Alma Talent.

Koskelo, M. 2021.Tehtävänä tulevaisuus. Tulevaisuusmuotoilu päätöksenteossa. Helsinki: Alma Talent

Meristö, T. & Laitinen, J. 2011. Osaamisen ennakointi meriteollisuudessa 2025-hanke. Meriteollisuuden osaamisen ennakointi. Merios-hankkeen osaamistarveraportti. https://www.koneteknologiakeskus.fi/files/upload_pdf/2438/Meriteollisuuden%20osaamistarpeet_RAPORTTI_FINAL.pdf

Piispanen, A. 2024. Henkilöstölähtöinen tulevaisuustyö: toimintamalli LiveCoFutures ja mallipohja Co-sight. YAMK-opinnäytetyö. Laurea Ammattikorkeakoulu. https://urn.fi/URN:NBN:fi:amk-2024061122850

Rohrbeck, R., Kum, M. E. Jissink, T. & Gordon, A. 2018. Corporate foresight benchmarking report 2018: How leading firms build a superior position in markets of the future. Aarhus University. Aarhus, Denmark. DOI:10.2139/ssrn.3178562