Perinteinen neurologisen kuntoutuksen polku sisältää muutamia pullonkauloja, jotka kuormittavat niin asiakkaita kuin henkilökuntaa. Tällaisia ovat esimerkiksi viiveet asiakkaan siirtyessä kuntoutustoimijalta toiselle, rajalliset mahdollisuudet niin ryhmämuotoiseen kuin etäkuntoutukseen sekä kehitystarpeet kuntoutujan reaaliaikaisessa seurannassa ja mahdollisuuksissa vaikuttaa kuntoutustulokseen harjoitusohjelmaa jouhevasti muuttamalla. Esille tuotuihin haasteisiin pyritään löytämään vastauksia kehityshankkeidemme avulla.
Muutama vuosi sitten käynnistynyt teknologia-avusteinen (TAKU) kuntoutushanke pyrkii sujuvoittamaan kuntoutumisen polkua ja hyödyntämään uutta teknologiaa prosessin kehityksessä. Onnistuessaan pilotilla on mahdollista lisätä merkittävästi kuntoutujan toimintakykyä ja uudistaa koko neurologisen kuntoutuksen prosessia viiveettömän ja tehostetun luonteensa avulla. TAKU:ssa hyödynnetään myös Livellä pilotoituja etäkuntoutuksen menetelmiä.
”Aktiivisuuden seuranta vaativassa neurologisessa kuntoutuksessa” – kehitystyössä puolestaan hyödynsimme uusia teknologisia ratkaisuja kuten älykelloja kuntoutujien aktiivisuuden ja unirytmin seurannassa, jonka tavoitteena on tehostaa kuntoutumista reaaliaikaisen seurannan avulla. Hurja Solutionsin kanssa toteutetussa AR-pilotissa puolestaan testasimme virtuaalisella sovelluksella toteutettua yläraajaharjoittelua neurologisten kuntoutujien harjoittelumotivaation ja toimintakyvyn tehostamista.
Käynnissä oleva KUNTOS-hanke pyrkii tuomaan kuntoutuskoulutusta kaikkien saataville. Olemme ESR-hankerahoin rakentaneet kolme koulutuskokonaisuutta neurologisen kuntoutuksen ympärille. Näin kuka tahansa neurologisesta kuntoutuksesta kiinnostunut voi halutessaan osallistua koulutuksiin omalta näyttöpäätteeltään, milloin vain haluaa ja opiskella silloin kun aika on sopiva. Materiaalit – vaikkakin suunniteltu ensisijaisesti täydennyskoulutukseen – soveltuvat helposti omaksuttavan luonteensa ansiosta periaatteessa kaikille kiinnostuneille.
Teknologia on jo nyt välttämätön osa neurologista kuntoutusta ja sen rooli tulee jatkossa kasvamaan väestön ikääntyessä ja terveydenhuollon ammattilaisten eläköityessä. Tarvitsemme teknologiaa avuksi muun muassa päätöksenteossa, työkuorman lievittämisessä ja harjoitusten toteuttamisessa. Teknologian ympärillä leijuu yhä ikävä stigma, jonka mukaan se vähentää mahdollisuuksia inhimilliseen kontaktiin asiakkaan ja ammattilaisen välillä. Oikein toteutettuna teknologia tuo itse asiassa päinvastaisesti lisää vuorovaikutusta ihmisten välille: Lopullinen päätös on kuntoutustoimijan käsissä. Haluamme hyödyntää teknologiaa, jotta ammattilainen pääsee tekemään sitä, missä on parhaimmillaan – eli työtään kuntoutuksen rajapinnassa. Tavoitteenamme on, että kuntoutuksemme on niin vaikuttavaa ja ihmisläheistä kuin mahdollista.
Kirjoittajana Live-säätiön kehitysjohtaja Jori Reijula.
