Luovat menetelmät työhönvalmennuksen tukena Momentum-hankkeessa

Taiteellisten luovien menetelmien merkitys työhönvalmennuksessa

Sanat eivät aina riitä, mutta taide voi avata uusia ovia. Työhönvalmennuksen tavoitteena on tukea elämänhallintaa, edistää osallisuutta ja ehkäistä syrjäytymistä. Luovat menetelmät, kuten kuvataide, musiikki ja draama, tarjoavat vaihtoehtoisia tapoja ilmaista ja käsitellä tunteita sekä vahvistaa asiakkaiden voimavaroja.

Momentum-hankkeessa olemme nähneet, kuinka taiteellinen ilmaisu auttaa tuomaan esiin piilossa olevia vahvuuksia ja rakentamaan luottamusta ryhmissä, joissa kielelliset ja kulttuuriset rajat voivat muutoin muodostaa esteitä. Tämä kirjoitus tarkastelee, miten taiteelliset menetelmät tukevat sosiaalityön tavoitteita ja mitä tutkimusnäyttöä niiden vaikuttavuudesta on olemassa.

Ilmaisun vapauttaminen taiteen keinoin

Monet työhönvalmennuksen asiakkaat kokevat vaikeuksia tunteidensa ja kokemustensa sanallistamisessa. Luovat menetelmät, kuten kuvataide, musiikki, draama ja tanssi, tarjoavat väyliä, joiden avulla asiakas voi käsitellä vaikeita kokemuksiaan ja ilmaista itseään tavalla, joka ei ole riippuvainen sanallisesta viestinnästä (Huhtinen-Hildén & Isola, 2019).

Olemme huomanneet, että menetelmät toimivat erityisen hyvin maahan muuttaneiden ryhmille, joissa suomen kielen taitotaso vaihtelee ja yhteistä kieltä on vaikeaa löytää. Esimerkiksi kuvataide voi auttaa käsittelemään traumaattisia kokemuksia, kun sanat eivät riitä tunteiden ilmaisemiseen. Lisäksi luovat menetelmät tukevat monenlaisia asiakasryhmiä, kuten pitkäaikaistyöttömiä, jotka etsivät vahvempaa itseymmärrystä ja parempaa itsetuntemusta, mutta kokevat itsensä usein näkymättömiksi yhteiskunnassa.

Pitkäaikaistyöttömille luovat menetelmät ovat olleet merkityksellisiä itsearvostuksen ja toimijuuden kokemuksen vahvistamisessa. Esimerkiksi ryhmässä toteutettu maalausprojekti on auttanut asiakkaita löytämään onnistumisen ja arvostuksen tunteita, jotka ovat kannustaneet heitä eteenpäin myös muilla työhönvalmennuksen osa-alueilla. Taiteen keinot eivät ainoastaan ylitä kielellisiä esteitä, vaan ne tarjoavat uusia tapoja tukea erilaisia asiakasryhmiä heidän yksilöllisissä haasteissaan. Taide voi myös avata ovia vaikeiden kokemusten käsittelyyn silloin, kun muut keinot tuntuvat riittämättömiltä (Huhtinen-Hildén & Isola, 2019).

Osallisuus ja voimaantuminen taiteen kautta

Luovat menetelmät tukevat osallisuuden ja voimaantumisen kokemuksia, jotka ovat keskeisiä sosiaalityön tavoitteita. Osallisuus tarkoittaa, että asiakas tuntee olevansa merkityksellinen osa yhteisöään ja että hänen panoksensa on tärkeä. Yhteisötaideprojektit, kuten draama- tai musiikkityöpajat, tarjoavat mahdollisuuden osallistua yhteiseen toimintaan, kokea onnistumisia ja tuntea kuuluvansa ryhmään (Huhtinen-Hildén & Isola, 2019).

Hankkeessamme toteutetut ryhmämuotoiset taidetyöpajat ovat auttaneet vahvistamaan osallistujien toivoa ja itsearvostusta. Kuvallinen ilmaisu on nopeuttanut luottamussuhteiden syntyä ja ryhmäytymistä sekä johdattanut syvempään itsetutkiskeluun. Tämä on tullut ilmi asiakaspalautteissa ja ryhmäreflektioissa.

Voimaantuminen tarkoittaa asiakkaan kokemusta siitä, että hänellä on valmiuksia ja kykyä vaikuttaa omaan elämäänsä. Kun asiakas saa taiteen kautta onnistumisen kokemuksia, hänen itsetuntonsa ja uskonsa omiin kykyihinsä voivat vahvistua. Tämä on erityisen tärkeää niille, jotka ovat kohdanneet vastoinkäymisiä ja traumoja, jotka ovat heikentäneet heidän elämänhallinnan tunnettaan (Huhtinen-Hildén & Isola, 2019).

Trauma ja tunteiden käsittely taiteen avulla

Traumojen käsittely on yksi sosiaalityön haastavimmista osa-alueista. Taiteelliset menetelmät tarjoavat turvallisen tavan käsitellä traumaattisia kokemuksia silloin, kun sanallinen ilmaisu on vaikeaa. Esimerkiksi taideterapian avulla voidaan purkaa syviä tunnekokemuksia ja traumoja. Kuvien ja luovan ilmaisun kautta asiakkaalla on mahdollisuus käsitellä kokemuksiaan symbolisella tasolla ja ottaa etäisyyttä niihin (Huhtinen-Hildén & Isola, 2019).

Luovan ilmaisun avulla vaikeat tunteet voivat vapautua ja ahdistus lievittyä. Taide auttaa asiakkaita löytämään uusia tapoja ymmärtää itseään ja kokemuksiaan. Työhönvalmennuksessa voidaan hyödyntää luovia menetelmiä esimerkiksi tavoitteiden asettamisessa ja tulevaisuuden visualisoinnissa. Konkreettisesti näkyvät muutoksen askeleet voivat motivoida asiakasta etenemään.

On tärkeää huomata, että suhde luovaan toimintaan ei ole kaikille itsestään selvä. Jotkut saattavat kokea itsensä epätaiteellisiksi tai suhtautua varauksella luovaan työskentelyyn. Rohkaisun ja pitkäjänteisen tuen avulla moni kuitenkin ylittää nämä esteet, ja saavutetut tulokset ovat usein palkitsevia.

Vuorovaikutuksen syventäminen taiteen kautta

Sosiaalityön perustana on vahva vuorovaikutus asiakkaan ja työntekijän välillä. Luovat menetelmät voivat syventää tätä vuorovaikutusta ja tarjota uusia tapoja ymmärtää asiakkaan tilannetta. Esimerkiksi kuvataide, musiikki ja draama voivat rikastuttaa vuoropuhelua ja rakentaa luottamusta silloin, kun sanallinen ilmaisu on vaikeaa (Huhtinen-Hildén & Isola, 2019).

Työntekijä voi myös saada taiteellisen ilmaisun kautta uusia näkökulmia asiakkaan tilanteeseen. Asiakkaan piirrokset tai kertomukset voivat paljastaa tunteita ja kokemuksia, jotka eivät tule ilmi keskustelussa. Näin työntekijä voi löytää uusia keinoja asiakkaan tukemiseksi.

Momentum-hankkeessa olemme nähneet, kuinka luovat menetelmät tuovat esille asiakkaiden voimavaroja ja vahvistavat heidän itsetuntemustaan. Yhteiset taidekokemukset ovat tukeneet ryhmäytymistä ja edistäneet osallistujien vuorovaikutusta. Tämä on ollut erityisen merkityksellistä tilanteissa, joissa asiakkaat jakavat samankaltaisia haasteita, kuten työttömyyttä tai uranvaihtoa. Luovat menetelmät rikastuttavat valmennusprosessia ja luovat pysyviä vaikutuksia asiakkaiden elämään.

Lähteet:

Laura Huhtinen-Hildén, Anna-Maria Isola, 2019. Luova ryhmätoiminta lisää hyvinvointia. Julkaisija THL. Luettavissa: Luova ryhmätoiminta lisää hyvinvointia

Kirjoittajat ovat Momentum-hankkeen työhönvalmentajat Juho Aholaakko sekä Emmi Karhutaival Live-säätiöstä.