Vankiloissa on paljon ihmisiä, joiden osaamista ei ole aiemmin tunnistettu tai tunnustettu. Osaamisen tunnustamisen kautta on mahdollista motivoida vankeja ja luoda uskoa heidän tulevaisuuden polkujen ja rikoksettoman elämän suunnitteluun. Osaamista voidaan todentaa helposti edeten pienin osaamiskokonaisuuksin (mikrokrendentiaalit). Artikkelissa kerrotaan mikrokredentiaalien käytöstä OnTheMIC-hankkeessa tehdyissä piloteista vankilamaailmassa.
OntheMIC – Micro-credentials as a means for recognition and validation of learning Erasmus+ -hankkeessa on mm. kehitetty keinoja aikuisten oppijoiden osaamisen tunnistamiseksi ja tunnustamiseksi. Tavoitteena on tällä tavoin parantaa näiden ihmisten itsetuntoa ja -tuntemusta sekä uskallusta ja varmuutta tarttua uusiin haasteisiin. Hankkeen piloteissa on kiinnitetty erityistä huomiota siihen, että aikuisten oppijoiden epävirallista kautta saavutettu osaaminen tuodaan näkyväksi. Todistus osaamisesta muodostuu pienten osaamiskokonaisuuksien (mikrokredentiaalit) dokumentoinnin kautta. Tärkeänä on myös pidetty sitä, että aikuisilla oppijoilla on mahdollisuuksia saavuttaa sellaisia puuttuvia taitoja, joita he tarvitsevat rakentaessaan itselleen polkua työllistymiseen, opintoihin tai ylipäätään parempaan elämänlaatuun.
Suomessa tätä on tehty Live-säätiön hanketyöntekijöiden toimesta mm. GoodWill Finlandin kuntouttavassa työtoiminnassa olevien asiakkaiden kanssa sekä Keravan ja Hämeenlinnan vankiloiden vankien kanssa. Tässä artikkelissa kerron hiukan tarkemmin vankiloissa tehdystä työstä.
Toimin 80 % työajastani Ammattiopisto Livessä, joka on ammatillinen erityisoppilaitos, opinto-ohjaajana. Ohjattaviin opiskelijoihini kuuluu mm. Keravan, Vantaan ja Helsingin vankiloiden TUVA (Tutkintoon johtavaan koulutukseen valmentava koulutus) -opiskelijoita. 20 % työajastani on suunnattu OnTheMIC -hankkeeseen. Tämä yhdistelmä oli lähtökohtana, kun yhdessä projektipäällikkö Pia Törnwallin kanssa päätimme esitellä hankettamme Keravan ja Helsingin vankiloissa ja ehdottaa yhteistyötä pilotointien kautta.
Yleisesti ajatellaan, että vankeusrangaistus on ihmisen elämässä aikaa, joka ei ole tuottavaa eikä millään lailla hyödyllistä, vaan ainoastaan rangaistus, jota se on toki myös. Suomen vankiloissa on kuitenkin mahdollista mm. opiskella valmentavissa ja joissakin tutkintoon johtavissa koulutuksissa ja näin ennakoida vapautumisen jälkeisen elämän tarpeita. Joissakin tapauksissa opiskelu voidaan myös yhdistää työtoimintaan tekemällä opiskeluun liittyviä työkokeita, näyttöjä, työtoiminnassa. Jos vanki ei opiskele, on hänen velvollisuutenaan osallistua vankilan työtoimintaan, ellei hänellä ole esimerkiksi terveydellistä syytä olla osallistumatta siihen.
Totesimme, että kaikkein eniten meidän toiminnastamme hyötyisivät vangit, jotka osallistuvat vankiloiden työtoimintoihin. Työtoimintojen kautta vangit saavuttavat osaamista, jota ei ole aiemmin tunnistettu tai tunnustettu. Vankiloiden työtoimintaa ei ole perinteisesti pidetty oppimisympäristönä, jossa voisi kerryttää osaamista, jota voisi tunnustaa.
OnTheMIC-hankkeen aikana kehitetyt ja pilotoidut menetelmät, kuten työympäristön kuvaus, alkukartoitus (henkilön oman osaamisen profiili) ja työtehtävien pieniin osakokonaisuuksiin jakaminen (mikrokredentiaalit), voisivat toimia hyvin myös vankiloiden toimintaympäristöissä osaamisen tunnistamisessa ja tunnustamisessa. Päätimme siis lähteä kokeilemaan menetelmien käyttöä yhteistyössä Risen (Rikosseuraamuslaitos) kanssa.
Kun meille näytettiin Keravan vankilan taholta vihreää valoa, ryhdyimme suunnittelemaan pilotointien toteuttamista.
Ensimmäisessä pilotissa Keravan vankilan siivoustyönjohtaja ja hänen ”siivoustiiminsä” (joka koostuu 6-8 vangista) lähti kanssamme kehittämään pienten osaamiskokonaisuuksien dokumentointia vankilan työtoiminnassa. Pilotti aloitettiin niin, että ensin menetelmää avattiin ja siitä keskusteltiin siivoustyönjohtaja Anne Kuisman kanssa. Kartoitimme, kuinka voisimme käyttää GoodWill Finlandin kuntouttavassa työtoiminnassa kehitettyjä menetelmiä ja lomakkeita pohjana Keravan vankilan työtoiminnoissa. Mietimme yhdessä minkälainen työtoiminta voisi sopia tällaisen menetelmän käyttöön ja teimme käytännön aikatauluja ja suunnitelmia, joissa otettiin huomioon vankilan erityisyys oppimisympäristönä. Näiden keskustelujen pohjalta laadin lomakepohjat vankilan työtoimintaa varten (sekä suomeksi että englanniksi, sillä joidenkin vankien äidinkieli ei ole suomi).
Seuraavaksi varasimme yhteisen ajan, jolloin olin mukana kokonaisen siivoustyötoiminnan työvuoron. Tuona aikana teimme työnjohtajan kanssa siivouskohteista työympäristön kuvaukset. Vankien kanssa teimme alkukartoitukset, joista ilmenivät heidän yksilölliset vahvuutensa, kehittämisen tarpeensa ja kiinnostuksen kohteensa. Seuraavaksi pilkoimme Keravan vankilan siivoustyötoiminnan työtehtävät riittävän pieniksi kokonaisuuksiksi, niin että niistä voi saada selkeän kuvan vangin osaamisesta. Nämä kirjattiin lomakepohjiin, joita voi hyödyntää sekä perehdyttämisen että osaamisen karttumisen seurannan välineenä. Näin työnjohtaja Anne Kuisma sai syvällisen perehdyttämisen menetelmään, jota hänen oli hyvä lähteä käyttämään työssään.
Pilotoinnin aikana siivoustyötoiminnan työnjohtaja Anne kävi läpi päivittäiset työtehtävät vankien kanssa, sekä niiden alkaessa että niiden valmistuttua. Lomakkeille pieniksi kokonaisuuksiksi pilkottujen työtehtävien avulla oli helppo seurata työn etenemistä ja vangin osaamisen karttumista. Näin vangit saivat välitöntä palautetta päivän toimista ja osaamisestaan.
Käydessämme palautekeskustelua Annen kanssa hän kertoi, että lomakkeet palvelivat hyvin vankien osaamisen dokumentoinnin tekemistä ja olivat tarpeellisia myös työpäivien strukturoinnin apuvälineinä. Hän yllättyi siitä, että OnTheMIC-hankkeessa kehitetyn menetelmän käyttö ei millään lailla lisännyt päivittäistä työnjohtajan työmäärää, vaan pitemmällä tähtäimellä jopa vähensi sitä, kun työtehtävät olivat aukikirjoitettuina. Palautekeskustelun aikaan, jolloin pilotin aloittamisesta oli kulunut n. yksi kuukausi, Anne kertoi jo kolmen vangin saaneen osaamisestaan todistuksen. Hänen mukaansa nämä vangit olivat erittäin tyytyväisiä siihen, että heidän osaamisensa oli tehty näkyväksi todistuksen muodossa.
Anne kertoo kaiken kaikkiaan olevansa hyvin tyytyväinen, että hän sai OnTheMIC-hankkeessa kehitetystä menetelmästä uuden työkalun, jota hyödyntää vankien kanssa tehtävässä työssä. Erityisen tärkeänä hän koki sen, miten tyytyväisiä ja voimaantuneita pilottiin osallistuneet vangit olivat. Anne aikoo käyttää OnTheMIC-menetelmää jatkossakin. Hän kertoo myös suositelleensa menetelmää muille Keravan vankilan työtoimintojen työnjohtajille. Sovittiin, että he voivat olla tarvittaessa yhteydessä minuun, jotta voimme sopia yhteistyöstä ja menetelmäämme perehdyttämisestä.
Osallistuin toukokuussa 2023 Vaasassa järjestetyille vankilakoulutusten kehittämispäiville. Siellä tapasin Kati Sunimenton, joka toimii Rikosseuraamuslaitoksen koulutuksista ja työtoiminnasta vastaavana erityisasiantuntijana. Kerroin hänelle yhteistyöstämme Keravan vankilan kanssa, ja hän innostui kovasti tällaisesta mahdollisuudesta. Kati uskoo, että mikrokredentiaalien dokumentointi vankiloiden työtoiminnoissa olisi tärkeää ja merkityksellistä nimenomaan vankien tulevaisuuden polkujen rakentamisen tueksi. Sovimme alustavasti, että menen esittelemään menetelmäämme Suomen vankiloiden työnjohtajien koulutuspäivään.
Samaisilla vankilakoulutusten kehittämispäivillä tapasin myös Hämeenlinnan naisvankilan erityisohjaajan Tiina Rantasen ja opinto-ohjaajan Anna Krögerin, jotka kiinnostuivat pilotistamme Keravan vankilassa. Keskustelimme heidän tarpeistaan ja siitä, mitä meillä oli tarjottavana, ja huomasimme nopeasti, että meidän kannattaa yhdistää voimamme vankien pienten osaamiskokonaisuuksien dokumentoinnin tiimoilta. Pitemmän tähtäimen tavoitteena on Hämeenlinnassakin luonnollisesti vankien tulevaisuuden mahdollisuuksien parantaminen antamalla heille mahdollisuuksia osoittaa osaamistaan ja saada osaamisestaan todistus.
Sovimme, että laadin heidän tarpeitaan varten tarvittavat lomakkeet, sekä suomeksi että englanniksi, ja sovimme sitten jatkosta. Näin teimme, ja tapasimme Hämeenlinnan vankilassa 30.5.23. Vierailuni aikana kävimme läpi puutarha- ja kiinteistöhoitoalan työtoimintojen tehtäviä, pilkoimme tehtäviä pieniksi kokonaisuuksiksi ja teimme työympäristöjen kuvauksia. Pääsin myös keskustelemaan vankien kanssa mikrokredentiaalien dokumentoinnista ja koko menetelmästä, ja he vaikuttivat hyvin kiinnostuneilta.
Elokuuhun 2023 mennessä ei Hämeenlinnan vankilassa ole vielä ehditty ottaa käyttöön sen työympäristöihin muokattuja lomakkeita. Erityisohjaaja Tiina Rantanen kertoo näin asian etenemisestä: “Olemme kuitenkin jo sopineet kahden ohjaajan kanssa palaverin ensi viikolle, missä perehdymme asiaan. Kiinteistöryhmän ohjaaja halusi asettaa sen itselleen tulostavoitteeksikin, ja on asiasta erittäin motivoitunut.”
Pilotoinneista saatujen palautteiden ja kokemusten perusteella voidaan todeta OnTheMIC-hankkeessa kehitettyjen mikrokredentiaalien todentamisen menetelmien olevan hyödyllisiä. Kun vankiloiden työtoiminnassa saavutettu osaaminen tehdään näkyväksi ja dokumentoidaan, jää vangille hänen vapauduttuaan todistus osaamisesta, jonka hän on saavuttanut vankeusrangaistuksen aikana. Sen lisäksi, että tällainen dokumentti voi todella olla merkittävä työhön tai oppilaitokseen hakeutuessa, voidaan pitää erityisen merkityksellisenä sen vaikutusta yksilön käsitykseen itsestään oppivana ja osaavana ihmisenä. Joillekin pitkän linjan vangeille tämä dokumentti osaamisesta saattaa olla ensimmäinen koskaan saatu todistus. Usealla vangilla on erittäin huonoja kokemuksia koulunkäynnistä, heillä on saattanut myös olla oppimisen haasteita ja huono kuva itsestään oppijana. Osaamisesta saatu todistus on merkki onnistumisesta ja siksi erityisen voimauttava ja jopa käänteentekevä tulevaisuuden kannalta.
Vangin itsensä olisi tärkeä oivaltaa, että hän on saavuttanut osaamista ja sitä kautta parantanut mahdollisuuksiaan mm. tulevaisuuden rikoksettomaan elämään työllistymisen tai opiskelun muodossa. Ei kannata myöskään aliarvioida vangin itsetunnon ja -tuntemuksen vahvistumisen sekä voimaantumisen merkitystä elämänhallinnan ja tulevaisuuden ratkaisujen suhteen.
Kirjoittaja Live säätiön opinto-ohjaaja Tuula Mikkola
Syyskuussa 2023