Mohammad Tavalikolilla on unelma. Hän haluaa perustaa verkkokaupan ja toimia yrittäjänä. Ennen sitä toista vuottaan opiskeleva Tavalikoli aikoo valmistua merkonomiksi Ammattiopisto Livestä.
Kahdeksan vuotta sitten Afganistanista Suomeen muuttanut Tavalikoli kertoo, että suurimmat haasteet tässä merkittävässä muutoksessa ovat olleet tottuminen pohjolan ilmastoon, kulttuuriin ja uuteen kieleen. Kielen oppiminen on vaatinut paljon työtä, epäonnistumisia, mutta ennen kaikkea uteliaisuutta ja yritteliäisyyttä.
– Joskus jännittää puhua ja silloin saattaa unohtaa sanoja. Ahkeruus kuitenkin on tärkeää, jotta oppii, Tavalikoli kertoo.
Maahanmuuttotaustaiset opiskelijat voivat opiskella suomea toisena kielenä silloin, kun heidän kielitaitonsa on vielä alkuvaiheessa. Tavoitteena on, että opiskelijat saavuttavat sellaiset perustaidot, jotta he pystyvät toimimaan ja opiskelemaan ympäröivässä kieliyhteisössä tasavertaisena muiden kanssa. Suomi toisena kielenä (S2) -opinnoissa harjoitellaan työelämän ja arjen viestintä- ja vuorovaikutustilanteita sekä vahvistetaan suomen kielen osaamista ja ammattisanaston hallintaa.
Tavalikoli kokee, että kielitaito kehittyy parhaiten, kun hän pääsee käyttämään sitä käytännössä. Tämä lisää itsevarmuutta ja sujuvuutta niin kielen käytössä kuin ammatillisissa taidoissa. Hän korostaa, että suomen kieltä oppii vain sille altistumalla ja kokeilemalla. Hän pitää tärkeänä, että ystäväpiirissä on suomea puhuvia.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan Suomen ja ruotsin kielitaito helpottaa palveluiden käyttöä, työnsaantia, opiskelumahdollisuuksia ja sopeutumista. Kaikista maahanmuuttaneista yli puolet (63 %) osaa suomea tai ruotsia erinomaisesti tai keskitasoisesti. Toisaalta reilusti yli kolmasosa osaa suomea tai ruotsia aloittelijan tasolla tai ei lainkaan.
Tavalikoli pitää kielitaitoa tärkeänä osana osallisuuden kokemusta.
– Esimerkiksi jos on asunut täällä pitkään mutta puhuu vain englantia, se ei riitä. Täytyy oppia maan kieli jollain tasolla, Tavalikoli huomauttaa.
(Juttu jatkuu kuvan jälkeen)
Tavalikoli sijaisti yrittäjää Habitare-messuilla. Kuva: Soile Pajuniemi / Live-säätiö
Ammattiopisto Livessä oppimisen kulmakivi on käytännön työharjoittelu aidossa työelämäympäristössä. Tavalikoli on päässyt hiomaan työelämätaitojaan Messukeskuksessa, kun hän on ollut mukana toteuttamassa Ammattiopisto Liven Huilipalvelua. Huilipalvelussa tauotusta tarvitseva näytteilleasettaja soittaa messuilla Huilipalvelun päivystysnumeroon, antaa yhteystietonsa ja osastonumeronsa sekä kertoo toiveensa tauon ajankohdasta ja pituudesta. Liven opiskelija saapuu sovittuun aikaan paikalle ja valvoo messuosastoa pitäen huolta tuotteista ja osaston siisteydestä.
Ammattiopisto Live on tehnyt yhteistyötä Messukeskuksen kanssa jo useita vuosia, joiden aikana sadat opiskelijat ovat saaneet tärkeää työelämäkokemusta eri tapahtumista. Yhteistyön avulla opiskelijat ovat päässeet tutustumaan erilaisiin työtehtäviin, kuten asiakaspalveluun, myyntityöhön tai muihin vastaaviin avustaviin tehtäviin, joita tapahtumissa tarvitaan. Messukeskus on ottanut myös vastaan Liven Suomen inhimillisimmät työpaikat -haasteen, jossa haasteen vastaanottanut yritys sitoutuu pohtimaan monimuotoisuuden toteutumista yhteisössään sekä edistämään täsmätyökykyisten työllistymistä.
Tavalikoli kokee, että nämä työelämäkokemukset ovat olleet hänelle tärkeitä – eivät ainoastaan asiakaspalvelutaitojen kannalta, vaan oman työelämäunelman kannalta. Hän on päässyt verkostoitumaan yrittäjien kanssa ja hakenut heiltä oppia ja vinkkejä yrittäjyydestä. Seuraavaksi Tavalikoli suuntaa hakemaan arvokasta oppia Kirjamessuilta, jossa hän toimii näytteilleasettajien sijaisena heidän kaivatessaan taukoa. Jos hänen unelmansa toteutuvat, hän voi tulevaisuudessa olla itse se yrittäjä, joka pitää ansaitun huilitauon jollakin messuilla.