Maaret Heiskari on ollut nyt vuoden työtön työnhakija. Hiljattain neljästä hakemastaan työpaikasta kaikista tuli kieltävä vastaus. Heiskari kertoo lähettäneensä kuluneen vuoden aikana useita kymmeniä työhakemuksia. Hän on saanut myös yhteydenottoja headhuntereilta eli suorahakua tekeviltä työnantajan edustajilta, jotka ovat kannustaneet hakemaan avoinna olevia positioita. Toistaiseksi ovet ovat olleet vielä säpissä pitkän linjan ammattilaiselta, jolla on kahden vuosikymmenen liiketoimintajohtamisen kokemusta idän kaupasta Venäjältä.LinkedIn –profiili paljastaa Heiskarin työskennelleen muun muassa vaativissa tehtävissä Venäjällä sekä Lemminkäisen liiketoimintasegmentin vetäjänä että Koneella toimitusjohtajan tehtävissä. Suomessa hän on toiminut ja toimii edelleen hallitusammattilaisena.
Heiskari osallistui työnhakua tukeakseen Liven tuottamaan Työ-SIB –valmennukseen, jossa hän on päässyt kirkastamaan hakijaprofiiliaan ja tarkastelemaan osaamistaan ja uutta urasuuntaa. Valmennuksessa määritellään selkeät tavoitteet, yksilöllinen urapolku ja edetään ratkaisukeskeisesti kohti päämäärää. Työ-SIB on Työ- ja elinkeinoministeriön tilaama vaikuttavuusinvestointihanke.
- Työ-SIB on ollut minulle hyvä pallotteluseinä. En kaipaa uskonvahvistusta, mutta lähinnä ajatuksia mihin voin suuntautua uudessa markkinatilanteessa. En lähde takki auki hakemaan työpaikkaa, vaan tutkin ja haen niitä paikkoja, joihin minulla todellisuudessa on osaamista ja annettavaa.
Liven valmentaja Aku Pekkarisen mukaan Työ-SIB –valmennus auttaa hahmottamaan omaa työuraa, sanoittamaan osaamista ja myymään sitä potentiaalisille työnantajille.
- Valmennuksen avulla työnhaun ylä- ja alamäet tasoittuvat järkeväksi kokonaisuudeksi, jolloin hakija löytää voimavaroja itsestään ponnistella oman tavoitteensa eteen. Valmennuksen avulla ei kuitenkaan ihmeisiin pystytä, mutta usein henkilön itse sitoutuessa mukaan ja ponnistellessaan kohti omaa päämäärää, monet ovet, jotka aiemmin tuntuivat olevan kiinni, alkavat avautua, Pekkarinen kertoo.
“Headhunterit ovat todenneet muun muassa, että olen liian kokenut hakemaani paikkaan”
Pekkarinen kertoo, että työnhaku on usein pitkä prosessi varsinkin silloin, jos tavoitteena on löytää korkean tason positio, kuten esimerkiksi toimitusjohtajan tehtävä.
- Vuositasolla tietyn tason toimitusjohtajan paikkoja tulee haettavaksi vain kourallinen, ja niihin on pitkät rekrytointiprosessit, kova kilpailu ja pääsääntöisesti ne menevät headhuntereiden kautta, Pekkarinen kommentoi aihetta yleisellä tasolla.
Heiskari kokee, että nykytilanne tuntuu haastavalta hänen vahvan kokemuspohjansa vuoksi, vaikka hän on valmis tekemään myös muitakin kuin johtotason työtehtäviä.
- Headhunterit ovat todenneet muun muassa, että olen liian kokenut hakemaani paikkaan, liian seniori tai kenties palkkatoiveeni on liian korkea, vaikka en eräässä tilanteessa kerennyt sitä edes kertoa. Tai saatetaan ajatella, että nostan kytkintä, kun löydän paremman paikan, Heiskari harmittelee työnantajien suhtautumista häneen.
Heiskarin mukaan haastattelevat tahot ovat nykytilanteessa pitäneet hänen kokemustaan Venäjällä hapantuneena ja hänen kansainvälistä osaamistaan on myös kyseenalaistettu vaikka Heiskarilla on verkostoja ympäri maailmaa.
Sopivan position löytämistä hankaloittaa myös se, että aikanaan humanistisia tieteitä ja johtamista opiskelleella Heiskarilla ei ole taustallaan esimerkiksi insinöörin tutkintoa, jota enemmän tai vähemmän vaaditaan hakemiinsa työtehtäviin. Myös nuoruus katsotaan eduksi työnhakijoiden keskuudessa.
- Jokaisella firmalla on kasvutavoitteita ja on hyvä että otetaan nuoria töihin. Diversiteetti olisi hyvä muistaa, että myös kokeneempia henkilöitä katsottaisiin työtehtäviin, Heiskari pohtii.
Ovatko Venäjältä palanneet suomalaiset työntekijät maineriski?
Venäjän ja Ukrainan välinen sota on muuttanut länsimaalaisten suhdetta Venäjään merkittävästi. EastCham Finlandin (ent. Suomalais-Venäläinen kauppakamari) arvioiden mukaan Venäjältä on poistunut joitain kymmeniä suomalaisia yrityksiä sodan aloittamisen jälkeen - puhumattakaan muista länsimaalaisista toimijoista.
Heiskari on ponnistanut Imatralta Venäjälle 1990-luvun alussa ja siellä työskennellyt kahden vuosikymmenen ajan. Kysyttäessä Heiskarilta, kokeeko hän olevansa suomalaisille yrityksille maineriski, hän ei halua sitä asennetta täysin poissulkea.
- Voi olla hyvinkin totta näin työnhakijana, jolla on pitkä kokemus Venäjältä. Herää lähinnä kysymys miksi Venäjältä saatua liiketoimintaosaamista ja kokemusta ei pidetä arvokkaana? Onko se mainehaitta kotimaiselle yhtiölle? Pitääkö minun himmentää sitä omasta ansioluettelostani? On erikoista, että ihminen, joka on työskennellyt siellä hän olisi maineriski, Heiskari pohtii.
Heiskari kertoo tuntevansa Venäjän-kaupassa työskennelleitä suomalaisia henkilöitä, joiden on nyt hankalaa työllistyä.
- Näitä tuttavia on kymmeniä, jotka etsivät parhaillaan töitä. Tuttavaani oli kysytty erään yhtiön hallitukseen, mutta yhtiökokous päätti ettei maineriskin vuoksi voida valita, Heiskari harmittelee.
Heiskari kertoo ymmärtävänsä täysin ihmisten tunnetilan Venäjää kohtaan, mutta peräänkuuluttaa sitä, mikä on ammattietiikan ja henkilökohtaisten tunteiden raja. Hän ei enää itsekään lähtisi nyky-Venäjälle töihin eikä osallistunut aikaisemminkaan politiikkaan tai sotilaallisen toiminnan rahoittamiseen. Hän kokee, että kahden vuosikymmenen ajan länsimaalaiset yritykset pyrkivät tuomaan maata demokraattisemmaksi liike-elämän kautta – Venäjä päätti kuitenkin kulkea toiseen suuntaan.
"Minut on luotu vastaamaan haasteisiin”
Viidenkymmenen ikävuoden paremmalla puolella oleva Heiskari sanoo olevansa valmis ottamaan vastaan muitakin työtehtäviä - myös kansainvälisiä sellaisia, jos otollinen tilaisuus osuu kohdalleen. Hän kertoo olevansa monessa liemessä keitetty ja nauttii erityisesti isoista haasteista. Kahden vuosikymmenen kokemuksen ansiosta yritysjohdon tehtävissä Heiskari on nähnyt maailmantalouden lamat ja taantumat, jotka ovat entisestään vahvistaneet hänen kykyään mukautua aina vallitsevaan tilanteeseen.
- Kun muutosta johdetaan, silloin muutetaan toimintatapoja ja henkilöiden ajatusmalleja ja asenteita. Ihmisten johtaminen on vahvuuteni. Saan ihmiset innostumaan yhdessä tekemisestä ja olen aina ollut tiimipelaaja, Heiskari reflektoi omaa osaamistaan.
Kaksi vuosikymmentä Venäjällä opetti reagoimista ja ennakoimista alati muuttuvassa ympäristössä.
- Jos katsoo työhistoriaani, niin takuuvarmasti jokin kriisi tapahtuu maailmassa tai yritykselle tapahtuu jotain merkittäviä muutoksia. Minut on luotu vastaamaan näihin haasteisiin, Heiskari päättää.
Lue lisää Liven Työ-SIB –valmennuksesta!
