Työ luo osallisuutta, mutta kymmenet tuhannet täsmätyökykyiset jäävät työmarkkinoiden ulkopuolelle asenteiden, ennakkoluulojen ja tietämättömyyden vuoksi. Kesän 2024 SuomiAreenassa Live keskusteli täsmätyökykyisten asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä.
Suomessa arvioidaan olevan noin 65 000 – joidenkin arvioiden mukaan jopa satojatuhansia – täsmätyökykyisiä henkilöitä. Täsmätyökykyinen on henkilö, jolla on käytössä osa työkyvystään ja ennen kaikkea halu ja motivaatio työkykynsä käyttämiseen. Moni täsmätyökykyinen ihminen haluaisi osallistua työelämään, mutta valitettavasti suomalaisen työelämän ovet ovat pysyneet heiltä toistaiseksi kiinni.
Yksi Liven panelisteista oli SOLin henkilöstö- ja lakiasioiden johtaja Timo Sairanen. SOL on Suomessa, Baltiassa sekä Ruotsissa ja Tanskassa toimiva palvelualan yritys, jossa työskentelee yli 80 kansallisuutta ja 60 eri kieltä puhuvia työntekijöitä. SOL työskentelee jatkuvasti monikulttuurisuuden edistämiseksi ja toivoo Suomeen lisää työperäistä maahanmuuttoa sekä sen prosessin sujuvoittamista.
Sairasen mukaan täsmätyökykyisten työllistymisessä on kolme tärkeää asiaa: asenne, rakenteet ja raha. Hän muistutti yritysten tärkeydestä haasteiden ratkaisemisessa, sillä yritykset työllistävät ihmisiä. Johtaja toi esiin, että julkisen sektorin toimenpiteet saattavat joko rajoittaa tai helpottaa täsmätyökykyisten työllistämistä.
Sairasen mukaan kaikki tarvittavat täsmätyökykyisten työllistämisen alustat – kuten yritykset sekä Live ja muut kolmannen sektorin toimijat – ovat jo olemassa, eikä uusia keinotekoisia alustoja tarvitse rakentaa.
– Yritykset haluavat helppoja prosesseja TE-toimistolta ja muilta toimijoilta. Helpottamalla prosesseja ja byrokratiaa yrittäjät kykenevät työllistämään paremmin. Olen varma, että sillä tavalla kyetään mahtisuorituksiin täsmätyökykyisten työllistämisessä, Sairanen sanoi.
Sairanen nosti esiin täsmätyökyky-termin, jonka on kehittänyt Ilmarisen johtaja Kari-Pekka Martimo. Aiemmin haasteena oli, että kun työnhakija kertoi olevansa esimerkiksi osatyökykyinen tai vammainen, se herätti negatiivisia mielleyhtymiä. Täsmätyökyvyn idea puolestaan on, että ihmiselle räätälöidään työ, jota hän pystyy sataprosenttisesti tekemään.
Täsmätyökykyisten potentiaali on Sairasen mielestä mahdollista ottaa käyttöön. Esimerkiksi SOLissa on puolen vuoden ajan harjoiteltu RATKO-mallia, jossa työ pilkotaan osiin. Sairasen tiimiin on kuluneen kahden vuoden aikana liittynyt kaksi täsmätyökykyistä ihmistä. Molemmat rekrytoinnit ovat olleet onnistuneita, ja työntekijät ovat kertoneet, että heidät on otettu hyvin vastaan.
– Toinen heistä on opettanut meitä inkluusiosta jo nyt. Monimuotoisuus on sitä, että ihminen kutsutaan juhliin, mutta inkluusio on sitä, että ihminen kutsutaan tanssiin. Toivomme, että meillä mahdollisimman moni täsmätyökykyinen ihminen tulisi kutsutuksi tanssiin, Sairanen sanoi.
Kaikki eivät lähde työelämään samalta viivalta
Paneelissa keskusteltiin myös siitä, tulisiko yritysten kantaa vastuuta yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä jollakin muulla keinolla verovelvollisuuden lisäksi. Sairasen mielestä asiaa ei voi jättää pelkästään yritysten vastuulle, vaan rakenteita ja rahoitusta pitää saada muualtakin. Hän toi esiin lainsäädännön tarpeellisuuden tietyissä tilanteissa.
– Olemme SOLissa osallistuneet kiinteistöpalvelujen julkisiin kilpailutuksiin, joissa on vaadittu tietyn prosentin henkilöstöstä olevan täsmätyökykyisiä. Siinä on mielestäni ajatusta, ja tietyissä tilanteissa lainsäädäntö on paikallaan. Nykyisissä lainsäännöksissä täsmätyökykyisyyden käsitettä ei tunnisteta, vaikka pitäisi, Sairanen sanoi.
Paneelissa puhututti myös se, onko yksilön oma velvollisuus ja vastuu kehittää osaamistaan ja kilpailukykyään pärjätäkseen työmarkkinoilla ja onko jokainen oman onnensa seppä. Sairasen mukaan yksilöllisen vastuun ohella täytyy huomioida ihmisten erilaiset lähtökohdat.
– Lähtökohtaisesti jokainen yksilö kantaa oman vastuunsa osaamisestaan, mutta yhteiskunnassa pitää huomioida oikeudenmukaisuus. Kaikki eivät lähde juoksukilpailuun samalta viivalta, kun puhutaan työkyvystä. Meillä on mahdollisuus järjestää maasto sekä yhteiskunnassa että yrityksissä sellaiseksi, että kaikilla on mukava juosta, Sairanen totesi.
Katso SuomiAreena-keskustelun tallenne
