Työ luo osallisuutta, mutta kymmenet tuhannet täsmätyökykyiset jäävät työmarkkinoiden ulkopuolelle asenteiden, ennakkoluulojen ja tietämättömyyden vuoksi. Kesän 2024 SuomiAreenassa Live keskusteli täsmätyökykyisten asemasta suomalaisessa yhteiskunnassa ja työelämässä.
Suomessa arvioidaan olevan noin 65 000 – joidenkin arvioiden mukaan jopa satojatuhansia – täsmätyökykyisiä henkilöitä. Täsmätyökykyinen on henkilö, jolla on käytössä osa työkyvystään ja ennen kaikkea halu ja motivaatio työkykynsä käyttämiseen. Moni täsmätyökykyinen ihminen haluaisi osallistua työelämään, mutta valitettavasti suomalaisen työelämän ovet ovat pysyneet heiltä toistaiseksi kiinni.
Yksi Liven panelisteista oli STTK ry:n puheenjohtaja Antti Palola. Palola johtaa STTK:n toimiston työskentelyä, neuvottelutoimintaa ja yhteiskunnallista vaikuttamista. STTK ry on suomalainen poliittisesti sitoutumaton useita eri aloja edustavien ammattiliittojen keskusjärjestö. Keskusjärjestöön kuuluu 13 jäsenliittoa, joissa on yhteensä noin 500 000 jäsentä.
Paneelissa keskusteltiin Petteri Orpon hallitusohjelman vaikutuksista täsmätyökykyisten työllistymiseen. Hallituksen tavoitteena on lisätä työllisten määrää 100 000 ihmisellä vuoteen 2027 mennessä sekä tasapainottaa julkista taloutta. Tavoitteista on helppo olla samaa mieltä, mutta keinoista on erilaisia näkemyksiä, Palola totesi. Hänen mukaansa Suomen pitää tavoitella vähintään 80 % työllisyysastetta, jotta kykenemme turvaamaan hyvinvointivaltion rahoituksen.
– Lääkkeitä tähän on monia, mutta yksinkertaisinta ja helpointa olisi ottaa kotimaastamme löytyvä täsmätyökykyisten reservi käyttöön. Meillä on iso joukko ihmisiä, jotka haluaisivat osallistua yhteiskuntamme rakentamiseen omalla panoksellaan. Meidän pitäisi pyrkiä ohjaamaan taloudellisia kannustimia työnantajille, jotta saisimme nämä ihmiset töihin, Palola sanoi.
Palolan mielestä nykyisen hallitusohjelman tavoitteet eivät edistä riittävästi täsmätyökykyisten työllistymistä – päinvastoin. Yhtenä esimerkkinä heikennyksistä hän otti esiin Sanna Marinin hallituksen perustaman Työkanava Oy:n, jonka Orpon hallitus lakkautti. Puheenjohtajan mukaan Työkanava olisi tarvinnut enemmän aikaa.
– Työkanava oli Suomessa hyvin merkittävä innovaatio. Sille olisi pitänyt antaa aikaa vaikka viisi vuotta ja sitten arvioida, mitä sillä saadaan aikaan, Palola sanoi.
Sekä työnantajilla että työntekijöillä on peiliin katsomisen paikka asenteissa, sanoi Palola. Suomalainen yhteiskunta näkee työkyvyn usein mustavalkoisesti: joko olet täysin työkykyinen tai työkyvytön. Hänen mielestään tämä on yhteiskuntamme perustavanlaatuinen ajatteluvirhe.
– Asenteiden takana on tietämättömyyttä ja pelkoa kohdata ihminen, jota ei tunne ja tiedä. Asennekasvatus ja asenteen muokkaus ovat tärkeitä keinoja täsmätyökykyisten työllistymisen edistämisessä: muutos voidaan saada aikaiseksi valistamalla eri osapuolia. Työmarkkinaosapuolilla olisi tässä yhteinen sarka kynnettävänä, Palola sanoi.
Täsmätyökykyisten työllistymistä täytyy edistää lainsäädännöllä
Paneelissa keskusteltiin myös siitä, tulisiko yritysten kantaa vastuuta yhteiskunnan heikoimmassa asemassa olevista ihmisistä jollakin muulla keinolla verovelvollisuuden lisäksi. Palolan mukaan kaikkien yhteiskunnan sektoreiden tulee kantaa oma vastuunsa täsmätyökykyisten työllistymisestä. Asiaa täytyy edistää myös lainsäädännöllä.
– Jos täsmätyökykyisten työllistäminen on pelkästään hyväntahtoisuuden varassa, se edistyy äärimmäisen hitaasti. Minimitason luominen vaatii lainsäädännöllisiä toimenpiteitä. Esimerkiksi Saksassa yli 20 henkilöä työllistävän yrityksen henkilöstöstä viisi prosenttia tulee olla sairauden tai vamman perusteella osatyökykyisiä. Näin nämä ihmiset pystyvät osallistumaan täysillä yrityksen toimintaan, Palola kertoi.
Palola toi keskusteluun myös EU:n kestävyysraportointidirektiivin (CSRD), joka velvoittaa listattuja ja suuria yrityksiä raportoimaan vastuullisuudestaan aiempaa laajemmin. Toimitusketjujen välityksellä direktiivi vaikuttaa jo nyt pienempiinkin yrityksiin. Kannustin sosiaalisen vastuun edistämiseen tulee Palolan mukaan finanssimaailmasta, kun sijoittajat pisteyttävät yrityksiä myös sosiaalisen vastuun saralla.
– Ne yritykset, jotka eivät ymmärrä sosiaalisen vastuun tärkeyttä, jäävät kilpailussa alakynteen eivätkä saa sijoittajien huomiota. Sosiaalisen vastuunsa kantavat yritykset puolestaan keräävät pisteet ja herättävät sijoittajien kiinnostuksen, Palola sanoi.
Katso SuomiAreena-keskustelun tallenne
