Työttömyyden hinta on suuri sekä yhteiskunnalle että yksilölle itselleen. Se kasvattaa yhteiskunnallista eriarvoistumista, joka näkyy tuloeroina, terveyseroina ja arvomaailmojemme eriytymisenä. Kesän 2023 SuomiAreenalla Live-keskusteli siitä, millä tavoin edistetään 60 000 täsmätyökykyisten osallisuutta työelämässä, jotta kukaan ei jää yhteiskuntamme ulkopuolelle. Yksi Liven panelisteista oli STTK:n johtaja Minna Ahtiainen, joka johtaa työmarkkinaedunvalvontaa, sopimus- ja neuvottelutoimintaa sekä edunvalvontaa. Hänen vastuualueenaan ovat erityisesti työelämä, työlainsäädäntö- ja sosiaaliturva-asiat. STTK on koulutettujen ammattilaisten keskusjärjestö, johon kuuluu 13 jäsenliittoa ja noin 430 000 jäsentä.
Minna Ahtiaisen mukaan nykypäivän työelämään on rakentunut tehokkuusajattelua, jossa arvostetaan lähinnä kokoaikaista työtä. Tällainen ajattelu asettaa haasteita täsmätyökykyisten osallisuudelle työelämässä.
- Tällaiseen ajatteluun sopii heikosti erityisjärjestelyiden tekeminen tai erityinen tuki. Meitä kurittaa työvoimapula, ja samaan aikaan nuorten keskuudessa on nähtävissä työkyvyttömyyseläkkeiden määrän kasvua. Joudumme nyt miettimään hieman eri tavalla työelämäämme ja sitä, miten sitä pitäisi kehittää tulevaisuutta silmällä pitäen.
STTK on pitänyt esillä sitä, että työuran aikana kenellä tahansa voi olla hetkiä, jolloin osallistuminen työelämään odotetulla tavalla ei ole mahdollista. Työelämän näkökulmasta hän huomauttaa, että monimuotoinen työyhteisö on rikkaus, ja hän uskoo sen auttavan pitkällä aikavälillä kasvattamaan yrityksen tuottavuutta ja hyvinvointia.
- Ihmiset eivät ole koneita vaan pyrkivät selviämään elämäntilanteistaan. Tämän ajattelun kautta toivoisin, että monenlaisilla ominaisuuksilla varustetut ihmiset pääsisivät osallistumaan työelämään ja sitä kautta kokisivat olevansa osa tätä yhteiskuntaa.
Ahtiainen ymmärtää sen, että asenteet muuttuvat hitaasti. Tällöin suuri merkitys on rakenteilla, sosiaaliturvalla ja palvelujärjestelmällä, joiden tehtävänä on tukea erityistarpeita omaavia henkilöitä.
Liven paneelikeskustelussa sivuutettiin myös kannustinloukkuihin liittyviä kysymyksiä. Kannustinloukut tarkoittavat tilanteita, joissa työllistyminen tai lisätulojen hankkiminen ei juurikaan lisää käteen jääviä tuloja. Ahtiaisen mukaan jokaisessa hyvinvointivaltiossa on sosiaaliturvajärjestelmä, joka on monimutkainen rakenteidensa vuoksi, ja siihen saattaa muodostua kannustinongelmia. Ahtiaisen mukaan Suomessa tilanne ei kuitenkaan ole niin huono kuin julkisuudessa on esitetty.
- Suomessa mittakaava ei ole vertailussa kovin suuri. Mutta nämä asiat ovat nousseet julkisessa keskustelussa hyvinkin paljon, ja ne liittyvät työttömyysturvan kehittämiseen ja muihin tämäntyyppisiin kysymyksiin. Se, missä Suomi poikkeaa muista esimerkiksi pohjoismaista, liittyy palvelujärjestelmän toimivuuteen ja kattavuuteen. Tarvittaisiin kannusteita, apua ja tukea ihmisille, jotta he pääsisivät työnsyrjään kiinni. Pelkästään etuuksien leikkaaminen ei varsinkaan täsmätyökykyisen tilannetta helpota, vaan tarvitaan muunkin tyyppistä tukea, jotta työllistyminen tapahtuisi.
Ammattiliittojen rooli täsmätyökykyisten aseman edistämisessä
Liven paneelikeskustelussa Ahtiainen alleviivasi ammattiliittojen roolia, joiden tehtävänä on rakentaa parempaa ja kestävää työelämää.
- Yleisesti voisi sanoa, että työehtoja koskevissa neuvotteluissa pyritään löytämään ratkaisuja, jotka tukevat jaksamista ja hyvinvointia. Nämä ovat niitä kysymyksiä, joita pidetään mukana työehtoneuvotteluissa. Ammattijärjestöt osallistuvat myös laajempaan yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen ja keskusteluun. Esimerkiksi keskustelemme rakenteista, jotka edistävät täsmätyökykyisten työllistymistä.
Kysyttäessä Ahtiaiselta, onko hän huolissaan ammattiliittojen aseman heikkenemisestä, hän muistuttaa siitä, että liitot ovat työntekijöiden ääni.
- Ammattiliittojen tehtävänä on puhua ihmisten hyvinvoinnin puolesta työelämässä. Ja tietysti mitä vähemmän ääniä työelämästä kuuluu, sitä vähemmän niitä hyvinvointiin liittyviä asioita otetaan huomioon. Tällä en tarkoita sitä, etteikö yrityksissä näitä asioita huomioitaisi. Mitä vähemmän ääniä kuuluu, pidemmällä tähtäimellä on vaikutuksia siihen, millaiseksi työelämä muodostuu. Ammattiliitot ovat työntekijöiden ääni. Sitä kautta pyritään vaikuttamaan myös täsmätyökykyisten asemaan.
Katso Liven paneelikeskustelu tästä!
