Vallitseva työvoimapula koskettaa lukuisia eri yrityksiä suomalaisessa työelämässä. Yritysten kasvu ja jossain tapauksissa jopa yritysten tulevaisuuden toimintaedellytykset ovat riippuvaisia saatavilla olevasta työvoimasta.
Suomen väestörakenteen muutos, jossa ikääntyvä väestö poistuu työmarkkinoilta, hankaloittaa tilannetta entisestään. Tämä demografisen kehityksen aiheuttama työvoiman supistuminen merkitsee, että työvoimapulan odotetaan vain kasvavan tulevaisuudessa. Maahanmuuttajien työllistyminen on yksi merkittävä tekijä, jolla voidaan paikata vallitsevaa työvoimapulaa. Haasteet näkvyät erityisesti palvelualoilla.
Uudenmaan Vanhustenhoidon Kannatusyhdistyksen toiminnanjohtajan Tuula Raatikan mukaan työnantajapuolella on ollut jo monta vuotta huutava pula työntekijöistä. Hän korostaa, että polkuja on rakennettava eri toimijoiden kanssa, kuten Ammattiopisto Liven, jota kautta on useita opiskelijoita päätynyt heille työelämäjaksoille vanhusten palvelukotiin.
– Teimme vielä aiemmin yhteistyötä rekrytointiyritysten. Työpaikalla toimintakulttuuriin sisään pääseminen ja tiimiytyminen on meille tärkeää, mutta valitettavasti vaihtuvilla sijaisilla se oli hankalaa ja se oli myös taloudellisesti raskaampi vaihtoehto. Yhteistyö Ammattiopisto Liven on taklannut tätä ongelmaa, kun pystymme rakentamaan työelämäpolkuja jo harjoittelujaksoista asti, Raatikka kertoo.
Työvoimapulan ratkaisemiseksi Jatkuvan oppimisen keskus on myöntänyt hankerahoitusta, jonka turvin Ammattiopisto Live on järjestänyt hoiva-avustajakoulutusta. Koulutus tarjoaa joustavan ja työelämälähtöisen tavan hankkia ammattitaitoa, kieli- ja kulttuuriosaamista, jotka ovat keskeisiä tekijöitä työllistymisen kannalta.
Yksi lyhytkoulutuksiin osallistunut on Eritreasta Suomeen muuttanut Selam, joka suoritti Ammattiopisto Livessä tutkinnon osia hoiva-avustajan koulutuksesta. Tutkinnon osien suorittaminen antoi Selamille mahdollisuuden keskittyä itselleen sopiviin alueisiin samalla, kun hän sovelsi oppimaansa käytännön työssä vanhusten palvelukoti Koivu & Tähdessä. Harjoittelujakson jälkeen hän sai kokopäivätöitä palvelukodista. Selamille työ on tuntunut mielekkäältä ja tärkeältä.
– Hoidan asukkaita, avustan hoitotyössä, jumppaan ja ulkoilen asukkaiden kanssa. Tykkään tästä paikasta. Työkaverit ovat ystävällisiä ja tosi tärkeä minun elämässäni. Kaikki auttavat minua ja se tuntuu hyvältä.
Lyhytkoulutusten tavoitteena on nopea työllistyminen
Ammattiopisto Liven opettajat Ulla Ruuskanen ja Daiva Gylling toteuttavat jatkuvan oppimiskeskuksen hankerahoituksen myötä lyhytkoulutuksia hoiva-alan yritysten tarpeisiin. Ruuskasen mukaan tämä on erinomainen keino tarjota työvoimaa aloille, joille on hankalaa löytää tekijöitä.
– Hoiva-avustajan koulutuksessa suoritetaan kaksi tutkinnon osaa lähihoitajatutkinnosta. Usein koulutuksiin osallistuvat eivät toistaiseksi pysty suorittamaan koko tutkintoa kielitaitovaatimusten vuoksi, mutta osakoulutuksella he pääsevät kiinni työelämään ja hoiva-avustajiksi, Ruuskanen kertoo.
Opetuksen vahvana tukipilarina on suomen kielen tuki, jota tarjotaan koko lyhytkoulutuksen ajan siihen osallistuvalle opiskelijalle. Samalla opiskelijoille etsitään heti koulutuksen ensimetreillä sopiva työssäoppimispaikka, jonka tavoitteena on työllistyminen.
– Tällä tavoin yritykset näkevät henkilön potentiaalin ja madaltaa palkkauksen kynnystä. Me Ammattiopisto Livessä pidämme siitä huolen, että opiskelijat saavat tarvittavaa ohjausta ja tukea työpaikoilla. Yhteistyö yrityksen kanssa on kaiken A ja O, Ruuskanen jatkaa.
Sekä Ruuskanen että Gylling ovat sitä mieltä, että lyhytkoulutukset ovat ammatillisen koulutuskentän tulevaisuutta. Työllistymisellä on myös merkittävä rooli kasvattaa osallisuuden kokemusta suomalaisessa yhteiskunnassa.
– Polku voi olla se, että ensin tehdään osatutkinto, työllistytään ja jatketaan opintoja myöhemmin. Joidenkin maahanmuuttajien kohdalla he ovat saattaneet olla vuosia työttömänä, mutta heillä on valtava halu päästä osaksi työelämää. Monet opiskelijamme ovat sanoneet, että he haluavat vastavuoroisesti antaa takaisin suomalaiselle yhteiskunnalle päästessään töihin, Gylling kertoo.
Uudenmaan Vanhustenhoidon Kannatusyhdistyksen toiminnanjohtaja Tuula Raatikka näkee tärkeäksi sen, että myös yritysten on tarkasteltava omia rekrytointivaatimuksiaan ja luoda työpaikalle sellainen kulttuuri, jossa jokaisella on mahdollisuus onnistua.
– Vaikka et ole täydellinen, töitä pitäisi olla meille kaikille. Hyväksytään jokainen sellaisena kuin on, ohjataan ja annetaan tukea työpaikalla. Tällä hetkellä tehtävänämme on rakentaa uudenlaista Suomea, jossa jokaisen kyvyt ja taidot otetaan käyttöön. Teemme tätä yhdessä ja suuri kiitos kuuluu palvelutalon palveluvastaava Kirsi Elvilälle ja sairaanhoitaja Merlin Zahknalle, jotka ovat tätä arvokasta työtä tehneet sekä asiakkaidemme että opiskelijoiden eteen.
Tutustu Liven hoiva-avustajien lyhytkoulutukseen tästä
