Hallitusohjelmassa on sitouduttu vahvistamaan työelämän vastaanottokykyä niin, että esimerkiksi osatyökykyisten, maahanmuuttajien, ikääntyneiden ja matalan koulutustason tehtävissä toimivien työllistyminen paranee. Edellisellä hallituskaudella perustettu Työkanava Oy yksi konkreettinen työkalu tämän tavoitteen toteuttamisessa. Ja konkretiaa nimenomaan tarvitaan: käytännön toimia, jotka ulottuvat työpaikoille työyhteisön ja uuden työntekijän kohtaamiseen ja yhteisen työelämän tukemiseen.
Työkanava Oy on nyt toiminut vajaan vuoden tehtävänsä mukaisesti siten, että meille osoitettuja työnhakijoita on työskennellyt avoimien työmarkkinoiden työtehtävissä Työkanava Oy:n palveluksessa. Jo tänä lyhyenä aikana olemme saaneet monta hyvää esimerkkiä siitä, miten sitkeällä päivittäisellä työllä vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat osatyökykyiset voivat päästä osaksi työyhteisöjä.
Työn muokkaaminen vaatii muutoskykyä, mutta synnyttää ratkaisuja
Useat työnantajat tekevät jo nyt paljon toimenpiteitä osatyökykyisten työntekijöiden työssä pysymisen eteen. Pääsääntöisesti nämä toimenpiteet liittyvät jo työsuhteessa olevien työntekijöiden työskentelyn jatkumisen turvaamiseen, mutta varsin samankaltaiset keinot toimivat myös silloin, kun työmarkkinoiden ulkopuolelta tuleva osatyökykyinen työntekijä aloittaa uudessa työssään. Työtä pitää yleensä muokata ja niin työntekijää kuin työyhteisöäkin tukea muutoksessa. Onnistumisen edellytys on, että osatyökykyisen työntekijän työpanos on organisaatiolle aidosti tarpeellinen. Vaikka työtehtäviä muokataan, työn tulee olla sellaista, että siitä ollaan valmiita maksamaan arvoketjussa tavalla tai toisella. Vain tämä tuo työlle jatkuvuutta.
"Jokaisella kohtaamisella työn arjessa mahdollistetaan onnistuminen työssä - jokaiselle uudelle työntekijälle ja työyhteisölle kerrallaan. Näin työyhteisöt ja työelämä vahvistuvat vastaanottamaan monenlaisia työntekijöitä ja monimuotoisuus parantaa kaikkien elämää."
Työelämän vastaanottokykyä erilaisille työyhteisön jäsenille parantaa se, että organisaatiossa on laajemmin omaehtoisesti mietitty työtehtävien järjestelyä uudella tavalla. Mikäli organisaatiossa on esimerkiksi osaajapulaa tietyissä työtehtävissä, voidaan pysähtyä miettimään, pystytäänkö olemassa oleva resurssi hyödyntämään oikein. Työnjakoon liittyvät pohdinnat ovat usein herkkiä ja vaativat yhteistä keskustelua koko työyhteisössä. Ehkä silti olisi paikka asennemuutokselle, jotta emme jättäisi isoa joukkoa työikäistä väestöä työelämän ulkopuolelle sen tähden, että kaikki eivät pysty tekemään kaikkea. Olemme siirtymässä uuteen vaiheeseen työn organisoinnissa, kun toisaalta tekoäly haastaa tehtävänkuvia ja toisaalta monissa tehtävissä työvoimapula on ilmeinen. Muutoskykyä tarvitaan siis meiltä kaikilta.
Tuen täytyy ulottua työpaikan arkeen
Mitä siis hallitus ja lainsäädäntö pystyy tekemään, kun muutos tapahtuu pitkälti työpaikoilla? Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevien osatyökykyisten kannalta oleellisinta on pitkäjänteinen rahoitus työpaikalla tapahtuvien tukitoimien toteuttamiseen.
Erityisen tärkeää on, että tukea niin uudelle työntekijälle kuin koko työyhteisöllekin voidaan tarjota työpaikalla silloin, kun työtä tehdään. Tuki on luonnollisesti tiiveintä aloitusvaiheessa, mutta sitä pitää olla mahdollista jatkaa hyvinkin pitkään. Työyhteisöissä tapahtuu jatkuvasti pienempiä ja suurempia muutoksia, jotka yleensä aiheuttavat jonkinlaisen lisätuen tarpeen. Vaikeassa työmarkkina-asemassa olevat ovat todennäköisesti kohdanneet työelämässä jo muutaman pettymyksen, joten haasteiden ennakointi on tärkeää.
Jokaisella kohtaamisella työn arjessa mahdollistetaan onnistuminen työssä - jokaiselle uudelle työntekijälle ja työyhteisölle kerrallaan. Näin työyhteisöt ja työelämä vahvistuvat vastaanottamaan monenlaisia työntekijöitä ja monimuotoisuus parantaa kaikkien elämää.
Vieraskynäkirjoituksen kirjoittajana on Työkanava Oy:n toimitusjohtaja Sari Nikkola
Live kysyi usealta eri etujärjestöltä mielipidettä millä tavoin työelämän vastaanottokykyä tulisi vahvistaa, millä tavoin osallisuutta pitäisi edistää ja mitä lainsäätäjien pitäisi tehdä täsmätyökykyisten aseman parantamiseksi. Taustalla vieraskynäkirjoitukselle on kirjaus hallitusohjelmasta, jossa mainitaan, että työelämän vastaanottokyvykkyyttä vahvistetaan siten, että esimerkiksi osatyökykyisten, maahanmuuttajien, ikääntyneiden sekä matalan koulutustason tehtävissä toimivien henkilöiden työllistyminen paranee.
