Työelämässä on edelleen perin juurtuneita käsityksiä, jotka ohjaavat ajattelua työstä ja oikeanlaisesta työntekijästä. Suunta on kuitenkin kääntymässä. Meidän jokaisen kannalta tämä on vain ja ainoastaan hyvä asia: tunnistamme nykyään paremmin ihmisten eri tilanteet ja kyvyt tehdä erilaisia töitä.
Suomessa on 60 000 ihmistä, jotka haluavat tehdä töitä, mutta eivät pysty siihen syystä tai toisesta kokoaikaisesti. Silti heillä on ideoita ja kykyä vaikka mihin. On jokaisen etu, että he antavat panoksensa työn kautta.
Se on tärkeää siksikin, että elämme rakenteellisen murroksen kautta. Väestön ikääntyminen aiheuttaa paineita julkiseen talouteen. Suomessa on myös kova työvoimapula. Näiden seikkojenkin takia tarvitsemme jokaisen panosta työelämään.
On kestämätöntä, että palveluista huolimatta monet osatyökykyiset ja vammaiset eivät ole saaneet aikaisemmin työtä, vaikka he ovat sitä etsineet. Tässä on selvästi epäonnistuttu. Tällä hallituskaudella asiaa lähdettiin korjaamaan. Oli selvää, että monia rakenteita on rukattava ja asenteita päivitettävä tähän päivään.
"Ensi hallituskaudella on jatkettava työtä kohti 80 prosentin työllisyysastetta. Ajatus taustalla on selvä: Suomen rakentamiseen tarvitaan jokainen."
Yksi päätöksistä oli valtionyhtiö Työkanava Oy, joka välittää yrityksiltä tulevia työmahdollisuuksia työntekijöille. Palkkaaminen tehdään helpoksi ja Työkanava antaa kaiken tarvittavan tuen ja perehdytyksen. Malli voi uudistaa ja helpottaa työtä hakevien elämää huomattavasti. Työkanava on aloittanut jo toimintansa.
Työelämässä on muutenkin panostettava henkilökohtaiseen kohtaamiseen ja tarvittaessa ohjaukseen. Pohjoismainen työvoimapalvelumalli on tähän ratkaisu. Pitkään palveluiden rahoitus laahasi jäljessä ja olivat heikommat verrattuna muihin Pohjoismaihin. Nyt henkilöstöä on lisätty ja palveluja on mahdollista saada henkilökohtaisemmin. Tästä on saatavissa suuri hyöty.
Seuraavalla hallituskaudella on ehdottomasti jatkettava parannuksia. Työvoimapalvelut siirtyvät kuntiin kahden vuoden päästä, joka on tarpeellinen uudistus. Kunnat keskittyvät jatkossa yhä vahvemmin työllisyys- ja elinvoimatehtäviin. Yhteistyö eri elinkeinojen välillä pitää tiivistyä.
Hyvinvointialueet aloittivat toimintansa vuoden alussa. Nyt on mahdollisuus vahvistaa terveyspalveluja ja varmistaa, että jatkossa esimerkiksi kuntoutuspalvelut toimivat paremmin. Riittävät resurssit alueille on turvattava – emme saa vesittää hetkeä, jolloin uudistusten aika on otollisin.
Ensi hallituskaudella on jatkettava työtä kohti 80 prosentin työllisyysastetta. Ajatus taustalla on selvä: Suomen rakentamiseen tarvitaan jokainen.
Antti Lindtman
SDP:n eduskuntaryhmän puheenjohtaja ja kansanedustaja