Jos kuvailisin vuotta 2022 yksittäisellä sanalla, se olisi haastava. Tämä tunnetila on varmasti välittynyt monelle, kun Ukrainan sota ja koronapandemia ovat ravistelleet maailmaa. Lisäksi yleinen hintatason nousu on heikentänyt jo entisestään hankalassa taloudellisessa asemassa olevien tilannetta.
Kulunut vuosi korosti sitä, että Suomessa on tehtävä edelleen paljon töitä sen eteen, jotta mahdollisimman moni pystyy toimimaan suomalaisen yhteiskunnan jäsenenä - oli kysymys työpaikasta, opiskelusta tai ihan vain tasapainoisesta arjesta. Jokaiselle ihmiselle kuuluu arki, jossa on oikeus kehittyä parhaaksi omaksi itsekseen. Unelmoida ja asettaa itselleen sopivan kokoisia ja muotoisia tavoitteita.
Näemme kuitenkin tällä hetkellä, että valtion mahdollisuudet huolehtia heikompiosaisista ovat merkittävästi vähenemässä. Suomalainen yrityskenttä on tärkeässä roolissa edistämässä niiden asemaa, joilla ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia päästä yhteiskuntaamme kiinni työn kautta. Suomessa on kymmeniätuhansia henkilöitä, joilla on aito halu osallistua työelämään, mutta työpaikkojen portit ovat visusti kiinni. Taustalla olevia tekijöitä työttömyydelle voi olla useita, mutta yhdistävänä tekijänä on kuitenkin se että työtä tai sen olosuhteita on mukautettava työntekijälähtöisesti. Samaan aikaan työnhakijoilta odotetaan kuitenkin entistä laaja-alaisempaa osaamista ja kokemusta jota harvalla on. Suunta on vinoutunut, mikäli haluamme avata mahdollisimman monelle tilaisuuden kokea itsensä merkitykselliseksi suomalaisessa yhteiskunnassa.
Kesällä SuomiAreenassa keskustelimme työelämän asiantuntijoiden kanssa rakentavasti mahdollisuuksista, joihin on syytä tarttua edistääksemme täsmätyökykyisten osallisuutta työelämässä. Oli ilo todeta, ettemme olleet näkemyksemme kanssa yksin - Suomen inhimillisimmät työpaikat –haasteemme sai positiivisen vastaanoton ja keskustelu täsmätyökykyisten asemasta on jatkunut syksyn aikana. Kiitos, että olet tehnyt kanssamme yhteistyötä tämän eteen.
Miltä vuosi 2023 näyttää? Uskon, että sosiaalinen vastuu on jatkossa entistä tärkeämpi tematiikka ilmastokysymysten rinnalla. Se tarkoittaa meiltä kaikilta tekoja, jotka edistävät niiden ihmisten asemaa, joilla ei ole yhdenvertaisia mahdollisuuksia päästä yhteiskuntaamme kiinni. Työelämälle se tarkoittaa vanhojen rekrytointikäytäntöjen ja perinteisen työntekijän mallin kyseenalaistamista: Voidaanko työtehtävissä joustaa? Voisiko työaikaa mukauttaa? Voisimmeko puhua yhteisenä kielenä tarvittaessa englantia tai ihan vain selkosuomea? Voimmeko vastata ylpeästi kysymykseen, että kannamme vastuun suomalaisesta yhteiskunnasta ja rakennamme yhdessä hyvinvointia ja osallisuutta meille jokaiselle?
Vastuullisuus on tekoja - tehdään niitä yhdessä myös ensi vuonna.
Kirjoittajana Live-säätiön toimitusjohtaja Marja Pajulahti
marja.pajulahti@inlive.fi