Toisin kuin usein kuvitellaan, työpolitiikka on EU-politiikan kovaa ydintä. Myös suuri osa suomalaista työelämää eteenpäin vievästä lainsäädännöstä on viime vuosina tullut EU:sta: esimerkiksi työajoista, alustataloudessa ja epätyypillisissä työsuhteissa työskentelevien oikeuksista, työturvallisuudesta ja vähimmäispalkkojen muodostumisesta on säädelty EU-tasolla. Siksi eurovaaleissa on ensisijaisen tärkeää keskustella työelämän kehittämisestä ja määritellä ne nykyajan työelämän haasteet, joihin meidän on pystyttävä yhdessä vastaamaan.
Kun Euroopan väestö moninaistuu ja toisaalta ikääntyy, on työmarkkinoiden inklusiivisuus ja syrjimättömyys tärkeämpää kuin koskaan. Yhdenvertaisuus on tietysti itseisarvo, mutta meillä ei ole myöskään taloudellisesti varaa menettää yhdenkään ihmisen työpanosta syrjinnän takia. Työsyrjintä on aina rikos, josta on seurattava rangaistus, mutta aidosti yhdenvertaisen työelämän rakentaminen vaatii myös syrjivien rakenteiden purkamista, asenteiden uudistamista ja sellaisia tukitoimia, jotka tasoittavat eroja niissä lähtökohdissa, mistä kukin toimii.
Vammaisten ja osatyökykyisten oikeus työhön ei toteudu vieläkään riittävissä määrin Suomessa eikä Euroopassa. Tällä hetkellä vain puolet EU:n 42,8 miljoonasta työikäisestä vammaisesta henkilöstä on työelämässä. Osana EU:n sosiaalisen pilarin toimeenpanoa komissio on käynnistänyt vammaisten ja osatyökykyisten työllisyyspaketin, jossa pyritään levittämään parhaita eurooppalaisia käytäntöjä esimerkiksi palveluiden, inklusiivisten rekrytointikäytäntöjen ja työolojen mukauttamisen saralla. Myös Suomessa kokeiltu mielenterveyskuntoutujille suunnattu IPS-työhönvalmennus on yksi monista käytännöistä, joista pyritään luomaan Euroopan laajuisia.
"Oikeudenmukaisella tuki- ja kilpailupolitiikalla voidaan luoda myös yrityksille kannusteita sosiaaliset näkökohdat huomioivaan työllistämiseen."
Vaikka EU-tason sosiaalipolitiikka perustuu usein informaatio-ohjaukseen sekä yhteisiin suosituksiin ja strategioihin, on EU:lla oltava myös juridisia ja taloudellisia keinoja yhdenvertaisen työelämän edistämiseksi. EU-rahoitusta on pystyttävä kohdentamaan nykyistä enemmän työmarkkinoiden inklusiivisuuden ja täystyöllisyyteen tähtäävän aktiivisen työvoimapolitiikan edistämiseen koko unionin tasolla.
Samoin esimerkiksi EU-kilpailulainsäädäntöä tulisi kehittää huolehtien siitä, että julkinen ja kolmas sektorin pystyvät tehokkaasti tukemaan osatyökykyisten, maahanmuuttajien ja pitkäaikaistyöttömien työllistymistä esimerkiksi palkkatuella. Suomessa käyty keskustelu kolmannen sektorin 100 prosentin palkkatuen yhteensopivuudesta EU-oikeuden kanssa on hyvä esimerkki siitä, että myös kilpailulainsäädännön on tuettava myös sosiaalisen Euroopan rakentamista. Oikeudenmukaisella tuki- ja kilpailupolitiikalla voidaan luoda myös yrityksille kannusteita sosiaaliset näkökohdat huomioivaan työllistämiseen.
Kotimaamme hallituksen päätökset lakkauttaa osatyökykyisiä työllistävä Työkanava Oy ja leikata muun muassa nuorten ammatillisesta kuntoutuksesta sekä kuntoutusrahoista vaikeuttavat osatyökykyisten työllistymistä tilanteessa, jossa työttömyys kasvaa muutenkin nopeasti. Eurovaaleissa on tärkeä mahdollisuus vaikuttaa oikeudenmukaisemman politiikan ja yhdenvertaisemman yhteiskunnan puolesta.
Li Andersson, vasemmistoliiton eurovaaliehdokas, kansanedustaja
Live pyysi eurovaaliehdokkailta näkemyksiä siitä, millaisia poliittisia päätöksiä tulisi EU-tasolla tehdä, jotta heikossa työmarkkina-asemassa olevien osallisuus työelämässä kohentuisi.
