Liven tavoitteet hallituskaudelle 2023–2027
Live nostaa tälle hallituskaudelle neljä keskeistä asiaa, jotka tulee huomioida poliittisessa päätöksenteossa. Tavoitteenamme on edistää täsmätyökykyisten asemaa ja osallisuutta, torjua yhteiskunnallista polarisoitumista ja eriarvoistumista, tarjota ratkaisuita vallitsevaan työvoimapulaan ja luoda säästöjä kansantaloudellemme.
Työllisyyden ja osallisuuden edistäminen. Suomessa on tällä hetkellä arviolta 65 000 - laveiden arvioiden mukaan satoja tuhansia täsmätyökykyistä, jotka ovat työelämän ulkopuolella. Tarkkaa määrää on kuitenkin vaikeaa arvioida, sillä täsmätyökykyisten määritelmä on laaja.[¹] Täsmätyökykyisiä voivat olla kehitysvammaiset, pitkäaikaissairaat, vakavasta sairaudesta toipuvat henkilöt, elämänkriisin kokeneet, erityistä tukea tarvitsevat, pitkäaikaistyöttömät, sekä henkilöt, joiden työ- ja toimintakyky on alentunut vamman, sairauden tai sosiaalisten syiden vuoksi. Täsmätyökykyinen on henkilö, jolla on käytössä osa työkyvystään ja ennen kaikkea halu ja motivaatio työkykynsä käyttämiseen.
Suomen perustuslain mukaan julkisen vallan on edistettävä työllisyyttä ja pyrittävä turvaamaan jokaiselle oikeus työhön [2]. Kansallisten velvoitteiden lisäksi myös kansainväliset sopimukset velvoittavat Suomea tähän: Euroopan unionin peruskirjan mukaan jokaisella on oikeus työhön [3] ja suojeluun köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä vastaan [4]. YK:n taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskevan yleissopimuksen mukaan kaikilla on oikeus työhön ja yhdenvertaisiin työllistymismahdollisuuksiin [5].
Työvoimapulan ratkaiseminen. Tulevaisuudessa moni ala kärsii työvoimapulasta, kun työvoiman tarve kasvaa ja moni työntekijä eläköityy: vuoteen 2028 mennessä noin viidesosa nykyisistä työllisistä eläköityy. Kun ikäryhmät pienenevät, työvoimapula uhkaa lähes kaikkia ammattialoja. Kaikki työvoimavarat täytyy saada käyttöön, jotta työvoimaa on saatavilla riittävästi vuonna 2040. Työvoimapulaa esiintyy ja tulee esiintymään esimerkiksi sosiaali- ja terveysalalla sekä luonnonvara-alalla [4].
Samaan aikaan kun Suomen hyvinvointi ja kasvu kärsivät työvoimapulasta, työvoiman ulkopuolella olevien täsmätyökykyisten potentiaali jää käyttämättä. Täsmätyökykyisten potentiaalin hyödyntäminen auttaa Suomea ratkaisemaan työvoimapulaa ja yrityksiä menestymään kansainvälisessä kilpailussa. Täsmätyökykyisten työllistämisessä hyötyä on työtehtävien yksilöllistä räätälöinnistä, osa-aikatyön taloudellisesta kannattavuudesta ja yritysten kouluttamisesta monimuotoisuuteen.
Säästöjen luominen kansantalouteen. Väestön ikääntyminen, alhainen syntyvyys ja julkisen talouden velkaantuminen luovat tarpeen merkittävälle työllisyysasteen ja työllisten määrän kasvattamiselle - osatyökykyisten heikosta työllistymisestä aiheutuvan toteutumattoman työpanoksen arvioidaan olevan 1,3 miljardia euroa vuodessa. [6] Syrjäytyminen ja pitkäaikaistyöttömyys aiheuttavat huomattavia kustannuksia sosiaali- ja terveyspalveluiden tarpeen lisääntymisen kautta - ja työttömyys itsessään heikentää terveyttä, yksilön taloudellista tilannetta, lisää sairastavuutta ja syrjäytymisriskiä. On arvioitu, että noin viidenneksen työkykyä voitaisiin kohentaa hoidolla, kuntoutuksella ja työelämän joustoilla.[7] Parhaita tuloksia haastavassa työmarkkina-asemassa oleville on saavutettu ratkaisuilla, joissa heidät sijoitetaan nopeasti normaaliin työsuhteeseen eli työelämään. Työsuhteen onnistumista ja vakiintumista tuetaan sen jälkeen eri tavoin. [8]
Työelämä ei ole mustavalkoinen vaan täynnä harmaan sävyjä, jotka kuvaavat erilaisten ihmisten ja työkykyjen moninaisuutta. Lainsäädäntö ja sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän etuudet mahdollistavat sen, että täsmätyökykyiset voivat osallistua työelämään yhdenvertaisesti. Lisäksi yhteiskunnan asenteet, koulutusjärjestelmä ja tietoisuus työ-ja toimintakykyyn vaikuttavista tekijöistä, sairauksista ja vammoista vaikuttavat täsmätyökykyisten työelämäosallisuuteen[9].
Poliittisessa päätöksenteossa on luotava joustavia ratkaisuja, jotka mahdollistavat täsmätyökykyisten osallistumisen työelämään yksilöllisten kykyjen ja tarpeiden mukaisesti. Tämä edellyttää taloudellisten resurssien ohjaamista työllistämisen tuelle, kuten työllisyyttä hoitaville tahoille ja ammatilliselle kuntoutukselle. Työnantajille on tarjottava tukea ja taloudellisia kannustimia palkkauksen tueksi. Näin varmistetaan, että työnantajilla on riittävät resurssit ja tieto täsmätyökykyisten integroimiseksi työelämään, jotta takaamme kaikkien mahdollisuuden osallistua suomalaiseen yhteiskuntaan omien kykyjen ja taitojen mukaisesti.
Lähteet
1, 8. Työ-ja elinkeinoministeriö. "Työkykyohjelma 2019-2023. Loppuraportti". Julkaistu 2023.
2. Suomi. Suomen perustuslaki 11.6.1999/731. "18 §: Oikeus työhön ja elinkeinovapaus. Voimassa 1999-.
3. Euroopan neuvosto. (1991) Euroopan unionin sosiaalinen peruskirja, artikla 1: Oikeus työhön. Allekirjoitettu 1991, uusittu 2002.
4. Euroopan neuvosto. (1991) Euroopan unionin sosiaalinen peruskirja, artikla 30: Suoja köyhyydeltä ja sosiaaliselta syrjäytymiseltä. Allekirjoitettu 1991, uusittu 2002.
5. YK. (1966). Taloudellisia, sosiaalisia ja sivistyksellisiä oikeuksia koskeva yleissopimus (ICESCR), artikla 6: Oikeus työhön. Allekirjoitettu 16. joulukuuta 1966, voimaan 3. tammikuuta 1976. Uudistettu 10. joulukuuta 2008.
6. Opetushallitus ja Osaamisen ennakointifoorumi. "Ammattialojen työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaanto vuonna 2028." Julkaistu 2023.
7. Ilmarinen. "Sopivaa työtä kaikille – osatyökykyisissä merkittävä hyödyntämätön potentiaali työmarkkinoille". Julkaistu 2018.
8. Työ- ja elinkeinoministeriö. "Selvitys heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluista Pohjoismaissa sekä Alankomaissa, Iso- Britanniassa, Saksassa ja Ranskassa. Julkaistu 2012.
9. Työturvallisuuskeskus. "Osatyökykyisyys työyhteisössä." Julkaistu 2024.
Live-säätiö
Live-säätiö työskentelee sen hyväksi, että mahdollisimman moni pystyy toimimaan suomalaisen yhteiskunnan täysipainoisena jäsenenä. Live tarjoaa yksilöasiakkailleen ammatillista erityisopetusta, neurologista kuntoutusta, ammatillisen koulutuksen ja kuntoutuksen sekä työllistymisen valmennus- ja asiantuntijapalveluita. Live, aiemmalta nimeltä Invalidisäätiö, perustettiin vuonna 1940 talvisodassa vammautuneiden hoitoa, kuntoutusta ja ammatillista koulutusta varten. Yli kahdeksan vuosikymmenen ajan olemme määrätietoisesti kehittäneet toimintaamme yhteiskunnan muuttuviin tarpeisiin.
Liven tuottaa palveluita yhteiskunnalle, yhteiskunnan moninaisten tarpeiden ja haasteiden ratkaisemiseksi. Tavoitteena on edistää osallisuutta ja yhdenvertaisuutta tarjoamalla erityisopetusta, kuntoutusta ja työllisyyspalveluita niille, jotka tarvitsevat tukea elämän eri vaiheissa. Näiden palveluiden avulla varmistetaan, että jokaisella on mahdollisuus osallistua täysipainoisesti yhteiskunnan toimintaan ja löytää paikkansa työelämässä. Viime vuonna Livessä oli asiakkaita yli 9000. Asiakaskuntamme koostui erilaisista ihmisistä, jotka kaikki saivat yksilöllistä tukea ja palveluja auttaen heitä saavuttamaan tavoitteensa.
Vastuullisuus Livessä
