Liven kuntavaalitavoitteet
Tietoa päättäjille
- Live-säätiö
- Päättäjille
- Kuntavaalit 2025
Työelämä kuuluu kaikille
Vuoden 2025 alusta alkaen työllisyysalueet ovat aloittaneet toimintansa, mikä tuo kunnille uuden ja merkittävän vastuun työllisyyden hoidosta. Uudistuksen myötä työllisyysalueilla on mahdollisuus kehittää entistä tehokkaampia ja pitkäjänteisempiä ratkaisuja työllistymisen edistämiseksi.
Rahoitusmallin muutokseen liittyvä nopea työllistyminen, kuten kolmen kuukauden työllistymistavoite, on kunnianhimoinen, mutta samaan aikaan haastava. Osa työnhakijoista työllistyy nopeasti, erityisesti ne, joilla on ajan tasalla olevaa työkokemusta ja koulutusta vastaava osaaminen haettavaan työtehtävään. Toisaalta osa tarvitsee merkittävästi enemmän tukea ja aikaa saavuttaakseen työmarkkinakelpoisuuden. Pitkäaikaistyöttömät, täsmätyökykyiset (puhutaan myös osatyökykyisistä) ja henkilöt, joilla on puutteita koulutuksessa tai työkokemuksessa, kohtaavat usein moninaisia työllistymisen esteitä.
Työllistymiseensä tukea tarvitseville työnhakijoille perinteiset työllisyyspalvelut eivät välttämättä riitä, vaan tarvitaan yksilöllisesti räätälöityjä ratkaisuja, kuten työelämävalmennusta, ammatillisia kuntoutuspalveluja sekä työelämän joustoja, jotka auttavat heitä palaamaan työmarkkinoille asteittain.
Liven kuntavaalitavoitteet
Vuoden 2025 kuntavaaleissa Live korostaa, että kuntien tulee nähdä työllisyyden hoito investointina, joka voi tuottaa merkittäviä sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Live on toiminut työllistymisen kentällä jo vuosikymmenien ajan. Olemme nähneet, miten yksilölliset ratkaisut, kuntoutus ja joustot työelämässä voivat merkittävästi edistää ihmisten työkykyä ja mahdollisuuksia työllistyä ja kokea osallisuutta yhteiskunnassamme.
-
Henkilökohtaiset työllisyyspalvelut
Työllisyydenhoidossa tarvitaan yksilöllisiä ja kohdennettuja palveluita, jotta jokainen työnhakija saa tarpeisiinsa vastaavaa tukea. Yleispalvelut eivät usein riitä huomioimaan työnhakijoiden erilaisia tarpeita ja tilanteita. On tärkeää tunnistaa työnhakijan todellinen työkyky ja haasteet, jotta palvelut, kuten työvoimakoulutus tai kuntoutus, voidaan kohdistaa tehokkaasti ja vaikuttavasti. Tämä edellyttää perusteellista yksilöllisten tarpeiden arviointia ja sen perusteella tarjottavia räätälöityjä palveluita, jotka tukevat työnhakijan siirtymistä takaisin työmarkkinoille.
Esimerkiksi pitkäaikaistyöttömät, täsmätyökykyiset tai henkilöt, joilla on puutteita työkokemuksessa tai koulutuksessa, tarvitsevat usein yksilöllisempää tukea kuin muut. Tuki voi sisältää työhönvalmennusta, työkokeiluja, kuntoutuspalveluja ja asteittaisia työelämän joustoja. Oikeanlainen arviointi varmistaa, että resurssit käytetään tehokkaasti ja se voi myös vähentää tarpeettomia väliaskelmia ja nopeuttaa työnhakijan työllistymistä. -
Palveluntarjoajien roolin vahvistaminen
Työllisyydenhoidossa tarvitaan yksilöllisiä, kohdennettuja ja innovatiivisia palveluita; työllisyysalueiden tulisi vahvistaa palveluntarjoajien roolia uudistamaan ja innovoimaan kunnan omia työllisyyspalveluja.
Palveluntarjoajat voivat tuoda mukanaan erityisosaamista ja joustavuutta, mikä mahdollistaa yksilöllisesti räätälöityjen ja tehokkaiden työllisyyspalveluiden tarjoamisen erilaisille työnhakijaryhmille. Palveluntarjoajien roolin vahvistaminen edellyttää strategista kumppanuutta ja tavoitteellista yhteistyötä.
-
Työelämäyhteistyön ja alueen elinvoiman vahvistaminen
Kuntien ja kaupunkien tulee aktiivisesti vahvistaa yhteistyötä paikallisten yritysten, oppilaitosten ja kolmannen sektorin kanssa, jotta työllisyyspalvelut vastaavat työmarkkinoiden todellisia tarpeita. Yhteistyön avulla voidaan rakentaa joustavia ratkaisuja, jotka tukevat työnhakijoiden työllistymistä ja vastaavat paikallisten yritysten työvoimatarpeisiin.
Työmarkkinat ovat usein alueellisia, ja elinkeinoelämän tarpeet vaihtelevat eri kunnissa ja toimialoilla. Kunnan aktiivinen rooli paikallisten ratkaisujen kehittämisessä varmistaa, että työllisyyspalvelut pysyvät ajan tasalla työmarkkinoiden muutoksista ja osaamistarpeista. Näin voidaan ennakoida tulevia työvoimatarpeita ja reagoida niihin nopeasti, mikä tukee tehokasta ja kestävää työllisyydenhoitoa. -
Työllisyysalueiden ja hyvinvointialueiden yhteistyö täsmätyökykyisten työllistämiseksi
Työllisyysalueiden ja hyvinvointialueiden tiivis yhteistyö on keskeinen keino varmistaa, että täsmätyökykyiset saavat oikea-aikaista ja tarpeisiinsa räätälöityä tukea. Kun palvelut, kuten kuntoutus, työhönvalmennus ja työkykyä ylläpitävät toimenpiteet, yhdistetään saumattomasti työllisyyspalveluihin, voidaan luoda kokonaisvaltaisia ratkaisuja, jotka edistävät työllistymistä ja oikea-aikaisen palvelun edellytyksiä.
-
Kuntien kannustimet yrityksille heikossa työmarkkina-asemassa olevien työllistämiseksi
Kunnat voivat edistää työllistymistä tarjoamalla yrityksille erilaisia kannustimia ja tukimuotoja. Tavoitteena on helpottaa työelämän ulkopuolella olevien henkilöiden pääsyä työmarkkinoille ja tukea yrityksiä rekrytoinnissa. Käytössä voivat olla esimerkiksi taloudelliset tuet, yhteistyömallit ja erilaiset asiantuntijapalvelut, jotka vahvistavat yritysten valmiuksia vastata monomuotoisen työvoiman tarpeisiin.
Tämän lisäksi lainvalmistelun ja poliittisen ohjauksen tulisi varmistaa, että työllisyyttä edistävät toimenpiteet ovat joustavia, vaikuttavia ja tukevat alueellisia erityispiirteitä. Näillä toimilla kunnat voivat luoda edellytyksiä kaikkia osapuolia hyödyttävälle työllistämiselle.
-
Ammatillisen koulutuksen rooli työllistymisessä
Ammatillinen koulutus on yksi keskeisimmistä keinoista edistää työllistymistä ja vastata työmarkkinoiden osaamistarpeisiin. Kuntien on varmistettava, että ammatillinen koulutus ja työllisyyspalvelut toimivat saumattomasti yhteen, jotta työnhakijat saavat tarvitsemansa osaamisen ja tuen siirtyäkseen työelämään. Tämä edellyttää tiivistä yhteistyötä oppilaitosten, työelämän ja kuntien välillä, jotta koulutus vastaa paikallisia työmarkkinatarpeita ja tarjoaa opiskelijoille reittejä suoraan työhön.
![](https://www.livesaatio.fi/hubfs/2023/Kuntoutus/pikkukuvia/toimintaterapia-pikkukuva.jpg)
Suomessa on tällä hetkellä arviolta 65 000 – laveiden arvioiden mukaan satoja tuhansia – täsmätyökykyistä, jotka ovat työelämän ulkopuolella.
Lähde: Taskinen, P. Osatyökykyisillä on työhaluja terveysongelmista huolimatta. Hyvinvointikatsaus 4/2012. Tilastokeskus. Julkaistu 2012.
![](https://www.livesaatio.fi/hubfs/2023/Kuntoutus/pikkukuvia/nuottipikkukuva.jpg)
Täsmätyökykyisten heikosta työllistymisestä aiheutuvan toteutumattoman työpanoksen arvioidaan olevan 1,3 miljardia euroa vuodessa.
Lähde: Ilmarinen. "Sopivaa työtä kaikille – osatyökykyisissä merkittävä hyödyntämätön potentiaali työmarkkinoille". Julkaistu 2018.
![](https://www.livesaatio.fi/hubfs/2023/Kuntoutus/pikkukuvia/psykoterapia-pikkukuva.jpg)
On arvioitu, että noin viidenneksen työkykyä voitaisiin kohentaa hoidolla, kuntoutuksella ja työelämän joustoilla.
Lähde: Työ-ja elinkeinoministeriö. "Työkykyohjelma 2019-2023. Loppuraportti". Julkaistu 2023.
![](https://www.livesaatio.fi/hubfs/2023/Kuntoutus/pikkukuvia/aksepikkukuva.jpg)
Parhaita tuloksia haastavassa työmarkkina-asemassa oleville on saavutettu ratkaisuilla, joissa heidät sijoitetaan nopeasti normaaliin työsuhteeseen eli työelämään. Työsuhteen onnistumista ja vakiintumista tuetaan sen jälkeen eri tavoin.
Lähde: Työ- ja elinkeinoministeriö. "Selvitys heikossa työmarkkina-asemassa olevien palveluista Pohjoismaissa sekä Alankomaissa, Iso- Britanniassa, Saksassa ja Ranskassa. Julkaistu 2012.
Meitä täsmätyökykysiä on paljon, jotka olisivat valmiita osa-aikaiseen työhön. Väittäisin, että me teemme yhtä hyvin töitä kuin kuka tahansa muukin.
Toivon, että hyvinvointiyhteiskunnassa yksilön yrittäminen nähtäisiin ja siitä palkittaisiin. On kapeakatseista pakottaa ihminen työhön, jota hän ei pysty tekemään, ja samaan aikaan sulkea häneltä muut vaihtoehdot työllistyä.
Työelämässä on paljon ennakkoluuloja ja toisaalta tietämättömyyttä. Erityistä tukea tarvitsevien työtä on muotoiltava, ja heidät täytyy perehdyttää hyvin. Lopulta työllistäminen ei oikeasti vaadi kuin lämmintä sydäntä ja kärsivällisyyttä.